Alppihiihtoa turkulaisittain 1950-luvulta nykypäiviin
Tekijät
Päivämäärä
2015Pääsyrajoitukset
Aineistoon pääsyä on rajoitettu tekijänoikeussyistä. Aineisto on luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyöasemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat.
Minna Aalto (2015). Alppihiihtoa turkulaisittain 1950-luvulta nykypäiviin. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, liikunnan yhteiskuntatieteitten pro gradu -tutkielma, 71 s.
Tutkielmassa tutustutaan historiantutkimuksen menetelmin turkulaiseen alppihiihtoon 1950-luvulta näihin päiviin. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusote on mikrohistoriallinen. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, mistä ja miten alppihiihtoharrastus saapui Turkuun. Tutkimustehtävänä oli lisäksi selvittää, miten lajin harrastus on muuttunut viimeisen kuuden vuosikymmenen aikana. Keskeisenä lähdeaineistona tutkimuksessa ovat turkulaisalppihiihtäjien haastattelut.
Alppihiihtoharrastus alkoi Turussa 1950-luvun alussa Lapin matkailun innoittamana. Kaikkien turkulaisten alppihiihtopioneerien taustalla oli myös jo lapsuudessa herännyt innostus hiihtoon ja etenkin mieltymys mäkien laskemiseen. Alppihiihtoa harrastettiin Turussa aluksi Kakskerran Nunnavuoressa ja kaupungin keskustassa Samppalinnan rinteessä. Lajin nousuun vaikutti erikoisseura Turun Slalomin perustaminen vuonna 1962. Alppihiihtoharrastus laajeni voimakkaasti 1960-luvun kuluessa, kun Turun Slalomin pääosin talkoovoimin rakentama Hirvensalon rinne avattiin tammikuussa 1964.
Turun Slalom organisoi niin hiihdonopetuksen kuin kilpavalmennuksen Hirvensalon rinteessä. Alppihiihdon vakiintuminen urheilulajiksi tapahtui koko Suomessa samoihin aikoihin kuin Turussa. Taustalla vaikuttivat elintason nousu ja lisääntynyt vapaa-aika sekä mm. autoistuminen, joka helpotti matkailua yleensä. Rinteisiin mentiin usein omilla autoilla. Turussa rinteeseen pääsi myös kaupungin linja-autoilla ja se helpotti etenkin nuorten itsenäistä harjoittelua.
Suomalaisittain lämmin meri-ilmasto on hankaloittanut alppihiihtoharrastusta Turussa alkuvuosista näihin päiviin. Vaikka lumetuskalusto on nykyisin kehittynyttä, niin lumettamiseen vaaditaan riittävän pitkiä pakkasjaksoja. Ilmaston lämpeneminen vaikeuttaa entisestään hiihtokeskuksen toimintaa lauhassa Lounais-Suomessa.
1950-luvun pääosin aikuisten miesten harrastuksesta on kuuden vuosikymmenen aikana kehittynyt hiihtolaji, jota harrastavat nykyisin myös alle kouluikäiset pikkulapset. 1990-luvun laman aikana moni suomalainen hiihtokeskus jouui lopettamaan toimintansa. Hirvensalon hiihtokeskus on säilynyt lajin harrastuspaikkana Ylikylän mäessä yli viidenkymmenen vuoden ajan ja parhaillaan on käynnissä rinteen 51. toimintavuosi. Hirvensalon hiihtokeskus valittiin vuonnna 2010 vuoden lähirinteeksi Suomessa. Turkulaisessa alppihiihdossa naiset ovat olleet mukana lähes alusta alkaen. Tämä tutkimus antaa lukijalle mahdollisuuden tutustua alppihiihtoon turkulaisittain 1950-luvulta näihin päiviin asti. Tekstiä tukee laaja osittain aiemmin julkaisematon kuvamateriaali.
...
Minna Aalto (2015). Alpine skiing in Turku from the 1950s to 2010s. Department of Sport Sciences, University of Jyväskylä, Master's thesis in Social Sciences of Sport, 71 p.
This qualitative research finds out why and how alpine skiing came to South West coastal town Turku in southern Finland. Turku is known more as a water sports city than a skiing place. Despite of that early pioneers of alpine skiing in Turku started to practice this sport in Turku area in early 1950s. The sport itself has changed a lot during the past six decades. The same changes in alpine skiing that have been seen in other parts of Finland have been seen also in Turku.
During 1950s a skiing club called Turun Hiihtäjät(Turku skiers) organized also alpine skiing in the area. About ten years later in 1962 a club specialized in alpine skiing was established. Alpine skiing club Turun Slalom (Turku Slalom Club) built a small slope with ski lift and illumination early 1960s. Alpine skiing became popular winter sport during 1960s in Finland in general and also in Turku.
The first alpine skiers in Turku had been cross country skiers since their early childhood and many of them had travelled to Lapland in 1950s and they had been able to enjoy skiing downhill on these holiday trips.
During financial crisis in 1990s many skiing resorts in Finland were forced to close down. A small skiing centre Hirvensalo was opened in January 1964 and it's still active despite of many problems and crisis during the past six decades. Nowadays global warming is a true problem for a skiing resort in the area, where winters have always been short and unstable.
Turku has always been more a summer sport city than a winter sport city. Despite of that competitors from Turku Slalom Club have won Finnish Championship medal from 1960s until 2010s.
This study records a part of winter sports history in Turku. Photos are an important part of this sport historical study and many of them haven´t been published before.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Ulkojalan voimantuoton vaikutus käännöksen aikaiseen laskunopeuteen ja laskulinjan pituuteen suurpujottelussa
Hellman, Ellen (2021)Alppihiihto on yksi maailman harrastetuimmista talviurheilulajeista, jossa biomekaniikka on ratkaiseva tekijä. Viime vuosien aikana tapahtunut teknologian kehittyminen on helpottanut suoritusten analysointia ja lisännyt ... -
Pujotteluharjoituksen väsymysvaikutukset suksilla ja rullaluistimilla juniorialppihiihtäjillä
Jungell, Jacob (2015)Jungell, Jacob 2015. Pujotteluharjoituksen väsymysvaikutukset suksilla ja rullaluistimilla juniori- alppihiihtäjillä. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, pro gradu-tutkielma. 67 sivua. Alppihiihdossa yhdistyy ... -
Suomalaisten ja unkarilaisten huippujalkapalloilijoiden aseman muutokset 1980-luvulta nykypäiviin
Szerovay, Mihaly; Itkonen, Hannu (Suomen urheiluhistoriallinen seura, 2015)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.