Eläinsuojelusta orastaviin oikeuksiin : eläinten oikeuksia koskeva keskustelu Ison-Britannian parlamentissa 1967-2004

Abstract

Eläinten oikeuksien huomioiminen käsitteenä ja päämääränä on muuttanut eläimiä koskevaa arvokeskustelua 1970- luvulta lähtien samalla kun eläintuotanto on jatkanut muutostaan yhä tehostuvammaksi. Modernin eläineettisen keskustelun taustat juontuvat 1800- luvulla Britanniassa kehittyneestä eläinsuojeluliikkeestä, jonka periaatteita eläinoikeusliike on noussut haastamaan vaatimuksillaan saada aikaan laajempi muutos eläinten yhteiskunnallisessa asemassa.

Tässä työssä on tutkittu eläimiä koskevan keskustelun luonnetta ja dynamiikkaa Ison- Britannian parlamentissa vuosina 1967- 2004. Parlamentin rooli eläinten asian tarkastelun kannalta on lainsäätämisen ohella merkittävä erityisesti julkisen keskustelun jakolinjojen ilmentäjänä. Kaksikamarisen parlamentin molempien kamareiden keskustelut on huomioitu tutkimuksessa, jossa ylähuoneen asema arvokeskustelun foorumina on ollut huomattava. Alkuperäislähteenä on käytetty virallisia parlamenttidebatteja lakialoitteista, joiden tueksi keskustelun laajemman kuvan hahmottamiseksi on tutkittu lehdistön osalta The Timesin ja Guardianin julkaisuja. Metodina on käytetty Reinhart Koselleckin esittelemän pitkän aikavälin käsitemuutosten tutkimista ja lisäksi Quentin Skinnerin yksittäisten puheaktien tutkimista painottavaa lähestymistapaa on sovellettu.

Parlamenttidebateissa eläinten asiaa pidettiin usein koko kansakuntaa määrittävänä seikkana ja molempien pääpuolueiden jäsenistä löytyi aktiivisia keskustelijoita. Eläinten arvoa tarkasteltiin tutkittavalla ajanjaksolla pitkälti vakiintuneen eläinsuojelunäkökulman kautta, jossa tarpeettoman kärsimyksen välttäminen oli keskeistä. 1980- luvulta lähtien arvottamisen uudenlaista muutosta ilmensi eläinten itseisarvon huomiointi eläinoikeuksia painottaneiden puheiden kautta. Luonnonsuojelupuheen yleistyminen edusti puolestaan diskurssien moninaisuutta ja tilannesidonnaisuutta eläinaiheen yhteydessä.

Debateissa ilmeni toisinaan yksilötason lisäksi polarisoitumista puolueiden saralla ja vastakkaisina näkökulmina eläinten oikeuksien ajamiselle esiintyi useimmiten rationaalisuutta ja ihmiskeskeisyyttä painottaneet diskurssit. Eläinten kohtelun laajemmat muutosaikeet saivat osakseen enemmän kritiikkiä kuin eläinsuojelutoimenpiteet ja tämä ilmeni esimerkiksi pitkään jatkuneessa ketunmetsästysaiheessa, joka lisäksi ilmensi eläinaiheen liittymistä useaan muuhun yhteiskunnalliseen seikkaan. Keskusteluissa eri eläinten arvottaminen vaihteli paljon näille asetettujen kontekstien mukaan ja esimerkiksi ihmiselle läheiset lemmikit saivat debateissa enemmän huomiota tuotantoeläimiin nähden.