Tutkielmassani selvitän, millaista kuvaa maakuntalehti Keskisuomalainen rakentaa kansanedustaja Teuvo Hakkarai-sesta. Aihe on kiinnostava, koska Hakkarainen on herättänyt runsaasti keskustelua kansanedustajalle epätyypillisellä käytöksellään. Median valta politiikkaan liittyvässä uutisoinnissa on suuri, koska tiedotusvälineillä on tavallista kansa-laista enemmän valtaa yhteiskunnallisesti vakiintuneen asemansa vuoksi. Koska kielenkäyttö on aina valintojen te-kemistä, voivat toimittajien työssään tekemät valinnat vaikuttaa kuvaan, jonka lukija uutisoitavasta aiheesta saa.
Tutkimukseni teoreettisena taustana olen käyttänyt kriittistä diskurssintutkimusta. Diskurssintutkimus suhtautuu kie-leen sosiaalisena ilmiönä ja merkityksiä rakentavana resurssina. Sen mukaan kielenkäyttöön liittyy aina valintoja, jotka rakentavat sosiaalisia todellisuuksia. Diskurssintutkimuksen keskeinen käsite, diskurssit, ovat tiettynä aikana tiettyssä sosiaalisessa kontekstissa hyväksyttyjä merkityksellistämis
en tapoja. Tutkimuksessani vertaan Keskisuoma-laisen Hakkaraisesta rakentamia diskursseja perinteiseen sosiokulttuurisessa kontekstissa muodostuneeseen kansan-edustajadiskurssiin. Kansanedustajadiskurssilla tarkoitan ideaalikansanedustajuutta eli niitä piirteitä, ominaisuuksia ja käyttäytymisen tapoja, joita ihmiset liittävät mielikuvaansa kansanedustajista.
Olen pyrkinyt selvittämään, millaisia diskursseja Keskisuomalainen Hakkaraiseen liittää. Valitsin tutkimusaineistokseni Keskisuomalaisen, koska Hakkarainen on keskisuomalainen kansanedustaja ja Keskisuomalainen hänen kotimaa-kuntansa lehti. Aineistoni koostuu kahdesta uutisesta, yhdestä pääkirjoituksesta ja yhdestä argumentoivasta uutisesta, jotka on julkaistu Keskisuomalaisessa vuosina 2011–2013. Diskursseja löytääkseni olen tutkinut aineistostani Hakka-raisesta käytettyjä nimityksiä ja arvioinut Kielitoimiston sanakirjaa hyödyntäen, ovatko nimitykset sävyltään myön-teisiä, kielteisiä vai neutraaleja. Olen analysoinut myös Hakkaraisen toiminnan kuvaukseen liitettyjä affektiivisia il-mauksia ja perinteisestä uutisdiskurssista poikkeavia sanavalintoja. Niiden perusteella olen arvioinut, onko Keskisuo-malaisen hakkaraisuutisointi sävyltään myönteistä, kielteistä vai neutraalia. Analyysini pohjalta olen verrannut Keski-suomalaisen luomaa hakkaraiskuvaa perinteiseen kansanedustajadiskurssiin, ja arvioinut, toteuttaako lehden hakka-raisrepresentaatio diskurssia. Tutkimuskysymykseni ovat: Millaisin sanavalinnoin kansanedustaja Teuvo Hakkaraises-ta kirjoitetaan neljässä maakuntalehti Keskisuomalaisessa vuosina 2011–2013 julkaistussa lehtitekstissä? Millaista kuvaa Hakkaraiseen liitetyt sanavalinnat ja diskurssit hänestä muodostavat? Millaisia diskursseja Hakkaraiseen liite-tään? Toteuttaako Hakkarainen perinteistä kansanedustajadiskurssia
Tulosteni pohjalta olen todennut, että Hakkaraisesta uutisoidaan pääosin kielteisessä sävyssä. Totesin, että hakkarais-diskurssi muodostuu kolmesta osadiskurssista, jotka ovat sivistymätön sahuri, huonotapainen hölmö ja kykenemätön kansanedustaja. Sivistymätön sahuri -diskurssi syntyy Hakkaraisen sitaattilainojen ja lausuntojen representointien runsaasta käytöstä. Huonotapainen hölmö -diskurssin synnyttää Hakkaraisen toiminnan yksityiskohtainen ja affektii-vinen kuvaus. Kykenemätön kansanedustaja -diskurssi muodostuu Keskisuomalaisen tavasta asettaa Hakkarainen vastakkain ideaalikansanedustajuuden kanssa. Muodostuva hakkaraisdiskurssi ei vastaa perinteistä kansanedustaja-diskurssia.
...
