Toimintalähtöinen ja osallistuva tutkimus lasten osallistamisesta

Abstract

Opinnäytetyöni tarkoituksena on löytää toimintakäytäntöjä lasten osallistamiseen. Kiinnostuin lapsia osallistavan taideprojektin toteuttamisesta ja perustin tutkimustani varten ryhmän, jonka toimintaa ohjasin ja tutkin kevään 2014 ajan. Monitaidetyöpajan päätavoitteet olivat lasten osallistamisen edistäminen ja hyvinvoinnin lisääminen taiteen keinoin. Vaikka toteutin toimintalähtöistä tutkimustani ilman valmista teoriaa ja tarkkaa ennakkosuunnitelmaa, johtoajatuksenani oli osallistaa lapsia vapauttavan pedagogiikan hengessä. Projektin liikkeellelähtöä siivitti ajatus, jonka mukaan lasten osallisuutta tulisi lisätä ja heidän ääntään kuunnella heitä koskevissa asioissa. Tätä pyrin toteuttamaan tietoisesti projektin eri vaiheissa. Tutkimukseni on luonteeltaan toimintalähtöistä ja osallistuvaa taistelevaa tutkimusta. Analysoin monitaidetyöpajan toimintaa ensisijaisesti omakohtaisten kokemusteni ja havaintojeni näkökulmasta. Kirjoitin itselleni koko toiminnan ajan muistiinpanoja, joita esittelen tutkimuksessa sekä alkuperäiskatkelmina että tulkittuina kuvauksina. Tulkitsen näitä aineistoni tihentymiä ja karikoita yksittäistapauksia yleisemmälle tasolle liittämällä käytännönkokemuksiani teorialähteisiin. Muistiin kirjaamisen lisäksi toteutin työpajassa projektin seurantaa ja arviointia erilaisten toiminnallisten menetelmien, kuten havainnoinnin, osallistumisen ja kyselyjen avulla. Tutkimukseni kuluessa syvennyin pohtimaan vallan ja osallisuuden suhdetta, sillä valtasuhteilla on keskeinen merkitys lasten osallistamisen toteuttamisessa. Työni päälähteitä ovat A.S. Neill, Alice Miller ja bell hooks, joiden kasvatusajattelun myötä tuon esiin pedagogiikan varjopuolia, joista jokaisen kasvattajan olisi hyvä olla tietoinen, jotta niistä voisi päästä eroon. Tutkimukseni on osa kouluyhteisön kehittämistä. Vaikka alkuperäinen idea oli tuoda esiin lasten ääntä, työssäni korostuu ennen kaikkea oma matkani opettajaksi oppimisen ja kasvamisen tiellä. Monitaidetyöpajan käytännössä keskeiseksi nousi vapauttavan ilmapiirin luominen, sillä se edisti lasten osallistumista toimintaan. Tämän tutkimuksen perusteella merkityksellisin käytännön ratkaisu ja muutoksen avain lasten osallisuuden lisäämiseksi koulussa on valtasuhteiden ja osallisuutta ehkäisevien käytäntöjen tiedostaminen ja sitä kautta mahdollistuva oman toiminnan muuttaminen.