Fysioterapeuttien osaamisen ja käytänteiden muutos täydennyskoulutuksen aikana : suoravastaanottotoiminnan implementointi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella

Abstract

Tämä pro gradu-opinnäytetyö on osa laajempaa seurantatutkimusta fysioterapeuttien TULES-potilaiden suoravastaanottotoiminnasta perusterveydenhuollossa. Hankkeen toteuttajia ovat Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän yliopisto sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Tämä pro gradu tuottaa tietoa täydennyskoulutuksen vaikutuksista fysioterapeuttien osaamisen ja käytänteiden muutoksiin.

Suoravastaanottotoiminnan täydennyskoulutus oli laajuudeltaan 15 op ja toteutettiin aikavälillä 30.8.2012-30.6.2013. Koulutuksen sisältö jakautui viiteen opintojaksoon, joita olivat tules-asiakkaan tutkimisen kliiniset taidot (7 op), suoravastaanottotoiminta (2 op), näyttöön perustuva tules-asiakkaan kuntoutuksen suunnittelu (2 op), asiakasohjaustaidot (2 op) sekä suoravastaanottotoiminnan kehittäminen (2 op). Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, jonka koulutukseen osallistuneet fysioterapeutit (n=27) täyttivät ennen interventiota sekä sen jälkeen. Aineisto jaettiin ensin karkeasti summamuuttujiin, jonka jälkeen tarkasteltiin yksittäisiä muuttujia. Tulokset analysoitiin tilastollisesti Spearmanin korrelaatiokertoimella ja muutosten tilastollinen merkitsevyys testattiin Wilcoxonin testillä. Tuloksia täydennettiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.

Summamuuttujissa tapahtui muutosta manuaalisen testaamisen, hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintojen mittaamisen ja arvioimisen sekä tuki- ja liikuntaelimiin sekä liikkumiseen liittyvien toimintojen mittaamisen ja arvioimisen kokonaisuuksissa (p<.01). Yksittäisissä muuttujissa tules-potilaiden mittaamisen sekä arvioinnin käytänteet lisääntyivät refleksien, verenkierron, unen määrän ja laadun, koetun kuormittumisen sekä uupumuksen ja väsymyksen osalta (p<.05). Säännöllisesti tutkituista alueista yleistyivät refleksien ja tunnon testaaminen manuaalisesti ja mittausmenetelmistä kipupiirroksen käyttäminen (p<.01). Täydennyskoulutusinterventio vaikutti suotuisasti myös Keski-Suomen keskussairaalan hoidonporrastusohjeiden noudattamiseen sekä fysioterapian perustumiseen näyttöön (p<.05). Itsenäisen harjoittelun seuranta parani (p<.05). Samoin paranivat fysioterapeuttien omat arviot TULES-vastaanottoon liittyvissä ongelmanratkaisutaidoissa sekä kliinisissä taidoissa, asenne TULES-vastaanottotoiminnan kehittämiseen sekä arvio yhteistyötaidoista potilaiden kanssa (p <.05).

Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että vuoden kestävä kuukausittain lähijaksoja sisältävä täydennyskoulutus lisää fysioterapeuttien osaamista sekä johtaa käytänteiden muutoksiin. Pienen otoskoon vuoksi tuloksia on yleistettävä varoen ja lisätutkimusta tarvitaan kontrolloiduissa asetelmissa.

This master's thesis is a part of a larger research project, which was a follow-up study of direct access for physiotherapists MSD patients in primary health care. The project is carried out by the Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri, Jyväskylä University and of Jyväskylä University of Applied Sciences. This master`s thesis focuses on the changes in knowledge and practice during continuing education for direct access to the physiotherapists.

The continuing education of direct access was in scope of 15 credits, and was carried out during 30.8.2012-30.6.2013. The content of the education was divided into a five study period, which were clinical skills of examining the MSD patient (7 credits), direct access –the model itself (2 credits), evidence-based planning of MSD client's rehabilitation (2 credits), social skills of counseling (2 credits), and developing the MSD direct access ( 2 credits). The data was collected through a questionnaire from physiotherapists (n = 27) participating the education, at the beginning and in the end of the education period. First the data was divided into the sums of the variables, and second the individual variables and correlations were analyzed. The results were statistically analyzed with Spearmans test for correlations and with Wilcoxons test for significance levels. The results were then reinforced with qualitative content analysis.

Changes in practice and/or habits were found in the sum of variables of manual assessment, measurement and assessment of the respiratory and circulatory system and measurement and assessment of the skeletal muscle system functions and movement (p<.01). Changes in single variables were found in measurement and assessment of reflexes, blood circulation, the amount and quality of sleep, level of stress and fatigue (p<.05). Manual testing of reflexes and sensory system become more common so as using the pain-drawings (p<-01).The continuing education also contributed the level of compliance to the guidelines for grading treatments in Keski-Suomen keskussairaala and using evidence based physiotherapy (p<.05). Monitoring the independent rehearsing increased, and the self-conception of the participants own abilities problem solving, clinical skills, attitude towards improving the direct access of MSD and self-conception about the collaborative skills with patients enhanced (p<.05).

The results shows that one year, monthly performed continuing education is effective in modification of know-how and practice of physiotherapists. Due to the small size of sample the results are not yet to be generalized. More specific and controlled interventions are needed.