Perheneuvonta ohjauksellisena auttamistyönä

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata kirkon perheneuvontaa toimintana ja sijoittaa se auttamistyön kentälle. Taustalla vaikutti ohjauksellinen intressi, minkä vuoksi perheneuvontaa tarkasteltiin ohjauksen näkökulmasta. Päätutkimuskysymyksenä oli: millaista auttamistyötä kirkon perheneuvonta on? Muita tutkimuskysymyksiä olivat: 1) Mitkä ovat perheneuvontatyön lähtökohdat? 2) Millaisia rooleja työntekijöillä ja asiakkailla on? 3) Mikä on työn tavoite? 4) Millaisia menetelmiä perheneuvojat käyttävät? 5) Mikä on perheneuvonnan suhde ohjaukseen? Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kuutta perheneuvojaa. Aukikirjoitetut teemahaastattelut analysoitiin sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti, ja saatuja tuloksia peilattiin teoreettiseen viitekehykseen, joka muodostui auttamistyötä koskevasta kirjallisuudesta sekä Latomaan (2008, 2011a, 2011b) ohjauksen teoriasta. Tutkimuksen perusteella perheneuvonta näyttäytyy auttamistyönä, jonka lähtökohdista, tavoitteista ja menetelmistä löytyy paljon ohjauksellisia elementtejä. Perheneuvonta on auttamistyötä, joka saa opetuksellisen, kasvatuksellisen, terapeuttisen ja sielunhoidollisen ohjauksen piirteitä kulloisenkin tilanteen vaatimalla tavalla. Näin ollen perheneuvonnan tarkastelua ohjauksellisesta näkökulmasta voidaan pitää hedelmällisenä.