Kantojen korjuu metsänuudistamisessa : vaikutus maaperän hajottajaeläimistöön

Abstract

Kantojen korjuu energiapuuksi on vastikään yleistynyt metsänuudistamisessa, eikä sen ympäristövaikutuksia vielä täysin tiedetä. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää 1) kantojen korjuun vaikutusta maaperän hajottajaeläimistölle (änkyrimadot, punkit, hyppyhäntäiset) verrattuna perinteisesti metsänuudistamisessa tehtyyn laikkumätästykseen, 2) hajottajaeläinyhteisöjen mahdollisia eroja metsänuudistamisessa aikoinaan rikkoutuneen ja ehjänä säilyneen maanpinnan välillä ja 3) avohakkuun vaikutusta hajottajaeläinyhteisöihin, kun uudistustoimista oli kulunut kymmenkunta vuotta. Tutkimusalue sijaitsi Keski-Suomen ja Pirkanmaan alueella Längelmäellä. Koealoina toimivat kymmenen vuonna 2005 avohakattua kuusivaltaista metsikköä, joista viidellä oli tehty kantojen korjuu ja täydennyslaikutus ja 5 oli laikkumätästetty (kontrolli). Lisäksi saman seudun hakkaamattomista kuusivaltaisista metsistä valittiin 5 koealaa. Maaperäeläinnäytteet otettiin aloilta keväällä ja syksyllä 2014 käyttäen putkikairaa. Änkyrimadot eroteltiin näytteistä märkäsuppilomenetelmällä ja mikroniveljalkaiset kuivasuppilomenetelmällä. Maaperäeläimet laskettiin; punkit tunnistettiin alalahkon tarkkuudella ja hyppyhäntäiset lajilleen mahdollisuuksien mukaan. Tutkimuksessa selvisi, että maaperäeläinyhteisöt eivät eronneet kantojenkorjuualojen ja laikkumätästettyjen alojen välillä, mutta rikottu maa näytti olevan ehjää maata heikompi elinympäristö punkeille ja hyppyhäntäisille vielä 9 vuotta sen paljastumisesta mineraalimaalle. Koska kantojen korjuu lisää maanpinnan rikkoutumista, se näyttäisi olevan hajottajaeläinyhteisöille laikkumätästystä voimakkaampi häiriö, vaikka rikotun maan änkyrimatopopulaatiot olivatkin toipuneet vuosien aikana. Hajottajaeläinyhteisöjen tilan pitkäaikaisseuranta on tarpeen, jotta voidaan arvioida kantojen korjuun vaikutusta hajotustoimintaan, ja tarvittaessa kehittää metsänuudistustoimia. Aikoinaan tehty avohakkuu näkyi uudistusalojen hajottajaeläinyhteisöissä vähentyneenä hyppyhäntäisten lajimääränä, ja syksyn osalta myös alentuneena hyppyhäntäisyhteisöjen monimuotoisuutena. Koska sukkession kulku ei ole täysin ennalta arvattavissa, on huoli monimuotoisuuden vähenemisestä avohakkuun myötä katoavien vanhojen metsähabitaattien mukana aiheellinen.

Stump harvesting for energy use is quite a new practice in forest regeneration, the effects of which are not yet fully understood. The aim of this study was to find out 1) whether stump harvesting was a greater disturbance for soil decomposer animals (enchytraeids, mites, collembolans) than mounding, 2) whether there were differences in decomposer communities between the 9 years ago exposed mineral soil and the intact soil, and 3) whether clear-cutting showed any influence on decomposer communities, when about 10 years had passed since the forest regeneration practices. The study area was located in Central Finland and Pirkanmaa, and the study sites were 10 spruce-dominated forests clear-felled in 2005, and 5 old-growth forests at the same area. From the clear-felled study areas, stumps had been collected from 5 of them, and the other 5 were mounded (control). Soil samples for the study were taken in spring and autumn 2014 using soil auger. Enchytraeids were extracted from the samples using a standard wet funnel method and a high-gradient extractor was used for microarthropods. Soil animals were counted; mites were identified to suborder level, and collembolans to species level whenever possible. The study revealed that there were no differences in the studied soil decomposer groups between the stump removal and mounded areas. It was also found out that the almost decade ago exposed mineral soil was still lower quality habitat for mites and collembolans when compared to intact soil. However, enchytraeid populations did not differ between those two surfaces. Because stump harvesting increases the amount of exposed mineral soil, it may be concluded that in general, stump harvesting is a greater disturbance for the decomposer animals when compared to mounding. Therefore, it is necessary to monitor the development of the decomposer communities also in the future, so that we can modify forest regeneration methods if the stump harvesting shows to change decomposition activity. The clear-cutting, which was carried out 9 years ago, was found out to affect collembolan communities. This appeared in decreased numbers of species and in the fall also in lowered diversity of the communities. As the course of the succession is not predictable, we should be concerned about the habitat loss that clear-cutting of old-growth forests causes, and the possible concomitant threat to species diversity.