dc.description.abstract | Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan venäjää kotikielenään puhuvien peruskoululaisten venäjän kielen
oppimismotivaatiota Suomessa, ja motivaation suhdetta kirjoitus- ja lukutaitoon. Tutkimuksessa selvitetään,
millainen motivaatio koululaisilla on kotikieltään kohtaan, miten motivaatio on yhteydessä kirjoitus- ja lukutaitoon
sekä mitkä tekijät mahdollisesti ovat yhteydessä oppimismotivaatioon.
Tutkimus on määrällinen. Tutkimuksessa käytettiin Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen
DIALUKI–projektin osana kerättyä aineistoa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin 61 kotikielenään venäjää puhuvaa
9–17-vuotiasta oppilasta. Materiaalina käytettiin koululaisille tehtyä kielen oppimismotivaation ulottuvuuksia
mittaavaa kyselyä, joka koostui 66 kysymyksestä. Tutkimuksessa tarkasteltiin kymmentä motivaatioulottuvuutta:
instrumentaalisuutta, sisäistä kiinnostusta, motivaation intensiteettiä, käsitystä itsestään venäjän kielen oppijana,
vanhempien kannustusta, itsesäätelyä, kavereiden tukea, kansainvälisiin asioihin suuntautumista ja
tietosuuntautuneisuutta sekä oppilaiden käsityksiä itsestään venäjän kielen käyttäjinä tulevaisuudessa. Lisäksi
materiaalina on käytetty koululaisille ja lasten vanhemmille suunnattuja taustatietolomakkeita sekä lukemis- ja
kirjoitustestien tuloksia.
Vastaukset analysoitiin SPSS 20.0-ohjelman avulla. Analyysin tulokset osoittivat, että tutkimukseen osallistujilla
on kiinnostusta venäjän kieltä kohtaan. Tytöt eivät olleet tilastollisesti merkittävästi motivoituneempia kuin pojat.
Pojilla, jotka opiskelivat venäjää koulussa, havaittiin vahva negatiivinen yhteys ulottuvuuksien ”intensiivisyys”,
”vanhempien tuki”, ”instrumentaalisuus” ja luku- ja kirjoitustaidon välillä. Tulokset osoittivat, että mitä
positiivisempia oppilaiden käsitykset omasta venäjän kielitaidostaan tulevaisuudessa olivat, sitä paremmin he
menestyivät luetunymmärtämis- ja kirjoittamistesteissä sekä tyttöjen ja poikien osalta. Sen sijaan oppilaat, joilla oli
vahva itsesäätely ja motivaation intensiteetti menestyivät huonommin lukemisessa ja kirjoittamisessa. Tämä voi
johtua siitä, että heikompien oppilaiden on kontrolloitava enemmän toimintaansa ja nähtävä enemmän vaivaa
venäjän opiskeluun, kuin parempien oppilaiden. Suomessa syntyneillä havaittiin suurempi motivaation intensiteetti
venäjän kieltä kohtaan, kuin Suomeen muuttaneilla. Lisäksi tulokset osoittivat, että mitä pidempään oppilas oli
asunut Suomessa, sitä vähemmän kavereiden mielipiteillä oli vaikutusta venäjän kielen opiskelua kohtaan.
Oppilailla, jotka määrittelivät äidinkielekseen ja kotona eniten käytettäväksi kieleksi venäjän, ulottuvuus
”kansainvälisiin asioihin suuntautuneisuus” oli negatiivisesti yhteydessä lukemiseen. Toisin sanoen oppilaat, jotka
kokivat, että venäjästä on hyötyä kansainvälisissä asioissa, pärjäsivät huonommin luetunymmärtämistesteissä.
Oppilaiden ikä ei ollut yhteydessä motivaatioon, mutta ikä vaikutti parempiin kirjoitus- ja
luetunymmärtämistuloksiin. Tuloksia ei voi yleistää koskemaan kaikkia maahanmuuttajataustaisia oppilaita, sillä
tutkimuksessa on tarkasteltu pientä otosta, joka koostui vain venäjää kotikielenään puhuvista oppilaista. Kuitenkin
tutkimus auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät saattavat olla yhteydessä oppilaiden motivaatioon opiskella
kotikieltään ja miten heidän motivaationsa on yhteydessä luku- ja kirjoitustaitoon. | |