Kirjeisiin kirjoitettu sota : avioparin kirjeenvaihdossa rakentuvat merkitykset vuonna 1944
Tarkastelen tutkielmassa isovanhempieni Helmi ja Reino Yli-Luukon vuonna 1944 jatkosodan aikana käymää kirjeenvaihtoa. Käytetty kirjeenvaihto katkesi viideksi kuukaudeksi, kun Reino Yli-Luukko jäi sotavangiksi heinäkuussa 1944. Kirjeenvaihdossa rakentuu kuva kirjoittajien tavoista kuroa umpeen poissaoloa, sen vaikutuksista toisen osapuolen kadotessa, ja miten yhteydet luodaan uudelleen aviomiehen palatessa viestiyhteyksien ulottumattomista. Tarkastelutapani sijoittuu uuden sotahistorian teoreettiseen viitekehykseen.
Käsittelen aineistoa kahdesta eri näkökulmasta: pohdin sen käyttöön liittyviä tutkimus- ja eettisiä haasteita, ja analysoin sen sisältämiä diskursseja. Tulkitessaan tunnepitoista yksityiskirjeenvaihtoa tutkija joutuu jatkuvasti pohtimaan hyvää tieteellistä esitystapaa ja käsittelemään myös omia tunnereaktioitaan.
Kirjeaineiston kirjoittajat solmivat liittonsa kirjeystävyyden perusteella. Siten mielenkiintoni kohdistuu avioparin kirjoittamalla rakentuvaan suhteeseen. Esittelen ajatuksen neuvottelevasta diskurssista, jossa kirjoittajat määrittelevät keskinäistä suhdettaan ja roolejaan. Puolisoiden ainoana viestikanavana kirjeenvaihto sisältää sosiaalisia funktioita, joissa suhdetta paitsi rakennetaan ja pidetään yllä, se myös muodostaa selviytymiskeinon sodan arjessa. Kirjoittamalla pyritään kuromaan umpeen välimatkaa, pitämään huolta toisesta ja kestämään poissaoloa. Toisaalta kirjoittaminen on keino käsitellä pelkoja ja kipeitä tunteita. Sikäli kirjeenvaihdon avulla voidaan tarkastella sodasta jälkikäteen kerrotun sankaritarinan taakse jääviä piirteitä.
Tulevaisuudensuunnitelmat ja niistä puhuminen muodostavat tilan, jossa pariskunta voi kuvitella olevansa yhdessä sodan aikanakin. Toiveet ja haaveet joutuivat koetukselle, kun isoisäni jäi sotavangiksi heinäkuussa 1944. Aineistosta ilmenee, että kotiseudun yhteisön silmissä isoisääni pidettiin jo kaatuneena, ja hänen vaimoaan kohdeltiin sotaleskenä. Tarkastelen siksi myös vaimon näkökulmaa aviomiehen katoamiseen sekä naisten roolia sodan surijoina. Pyrin osoittamaan, miten ajan uskonnollis-isänmaalliset diskurssit näyttäytyvät aineistossani, ja millä tavalla kirjoittajat käyttivät niitä.
...
Alternative title
Avioparin kirjeenvaihdossa rakentuvat merkitykset vuonna 1944Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29561]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
"Poikasi täältä jostakin" : narratiiviset resurssit, diskurssit ja luovuus kirjoittaen kerrotuissa identiteeteissä jatkosodan aikaisissa kirjeissä
Pehkonen, Erkka (Jyväskylän yliopisto, 2013) -
Tulevaisuuteen liittyvät diskurssit talvisodan aikaisessa kirjeenvaihdossa
Tapaila, Tuula (2023)Tutkielmassa tarkastellaan tulevaisuuteen liittyviä diskursseja talvisodan aikaisessa kirjeenvaihdossa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisin kielellisin valinnoin tulevaisuudesta kirjeissä kirjoitetaan ja millaisia ... -
”Kyllä se on armosta eikä ansiosta” : körttiläispariskunnan sodanaikainen kirjeenvaihto ja kokemukset 1939–1941
Töyrylä, Leila (2020)Talvi- ja jatkosodan aikaan rintaman ja kotirintaman tärkein yhteydenpitoväline olivat kirjeet. Kirjeet olivat tärkeitä kummankin osapuolen henkisen jaksamisen kannalta ja niiden avulla ylläpidettiin kirjoittajien välistä ... -
"Rakas ystäväni Klaudia!" : evakkoon joutuneiden ystävysten kirjeet talvi- ja jatkosodan vuosina kätilö Klaudia Mureen kirjeenvaihdoissa
Heikkilä, Hannu (Suomen Sukututkimusseura, 2020) -
Kirjeitä sotien Viipurista ja evakosta : viipurilaisen siviiliväestön aikalaiskokemuksia sodan jaloissa 1939-1944
Heikkilä, Hannu (Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, 2023)Tässä artikkelissa kysyn, millaisina viipurilaisten siviilien aikalaiskokemukset näyttäytyivät toisen maailmansodan aikana kirjoitetuissa kirjeissä. Tutkimustehtävää täsmentävinä alakysymyksinä keskityn siihen, miten ...