Alueelliset erot koulujen liikuntasalien harrastekäytössä

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia alueellisia eroja koulujen liikuntasalien harrastekäytössä on kouluajan ulkopuolella. Tutkimuksessa tarkasteltiin koulujen rehtoreiden ja kuntien liikuntatoimien vastuuhenkilöiden näkemyksiä salien käyttöasteesta, käyttäjäryhmistä ja käytön ongelmista. Alueellinen vertailu toteutettiin liikunnan ELY-alueiden (1.1.2014 lähtien AVI-alueet) ja kuntaryhmien kautta.

Tämän kvantitatiivisen tutkimuksen aineisto kerättiin kahdella sähköisellä kyselyllä. Toinen kyselyistä kohdistettiin kaikkien Manner-Suomen koulujen rehtoreille, joiden koulun yhteydessä oli liikuntasali (N=2570) ja toinen kaikkien Manner-Suomen kuntien liikuntatoimille (N=304). Tutkimusjoukolle lähetettiin sähköpostitse saatekirje ja linkki kyselyyn. Koulukyselyn vastausprosentiksi muodostui 62 % ja kuntakyselyn 72 %. Tutkimuksen aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla.

Tutkimuksen perusteella koulujen liikuntasalien harrastekäytössä oli alueellisia eroja. Etelä- ja Lounais-Suomessa salien käyttökapasiteetti oli hyödynnetty paremmin kuin muilla liikunnan ELY-alueilla. Salit olivat aktiivisimmassa käytössä kaupunkimaisissa kunnissa, kun taas maaseutumaisissa kunnissa käyttö oli vähäisempää. Koulujen liikuntasalien käyttäjäryhmät erosivat alueellisesti siten, että sekä maaseutumaisissa kunnissa että Pohjois- ja Itä-Suomessa saleja käytettiin muita alueita useammin liikuntatoiminnan ulkopuolella ja myös liikuntatoiminnan sisällä käyttäjäryhmät olivat monipuolisempia. Käytön ongelmien alueellinen vertailu osoitti, että Pohjois- ja Sisä-Suomessa sekä maaseutumaisissa kunnissa rehtorit pitivät salien käytön valvontaa suurimpana haasteena. Muilla alueilla korostuivat käytön tiloille aiheuttamat ongelmat kuten epäsiisteys ja ilkivalta. Kuntien liikuntatoimien vastauksissa käyttöasteeseen liittyvät ongelmat painottuivat Lounais-Suomeen sekä kaupunkimaisiin ja taajaan asuttuihin kuntiin.

Alueellisista eroista huolimatta koulujen liikuntasalien käytössä on tehostamisen varaa kaikilla alueilla. Käytön lisäämiseksi toimenpiteitä tulisi ohjata alueiden erityistarpeiden mukaisesti. Erilaisten alueiden ja kuntien ominaispiirteet tulisi ottaa huomioon erityisesti alueellisessa ja kunnallisessa liikuntasuunnittelussa.

The purpose of this study was to find out what kind of regional differences there exist in the use of school gyms outside school hours. The views of principals and municipalities’ sport services were examined from three perspectives: utilization rate, user groups and problems of use. Regional comparison was carried out through sports ELY-areas (since 1.1.2014 AVI-areas) and municipality groups.

The research material in this quantitative study was collected through two electric questionnaires. One was directed to all principals who worked in school with gym in mainland Finland (N=2570) and other questionnaire to all sport services of municipalities in mainland Finland (N=304). The research group was reached via email with the covering note and the hyperlink to questionnaire. The response rate of the school survey was 62 % and the municipality survey 72 %. The research data was analyzed by SPSS-program.

Based on the results of the study, there were regional differences in the use of school gyms outside school hours. The use of gyms was most efficient in Southern and South-West Finland. The use was more active also in urban municipalities than in rural municipalities. User groups were regionally different so that in rural municipalities, North-ern and Eastern Finland gyms were used more often outside physical training and also the groups inside physical training were more diverse. Regional comparison of use problems showed that according to the principals the surveillance of the gyms was the biggest problem in Northern Finland, Inner-Finland and rural municipalities. Instead in other areas problems caused by the use like uncleanliness and vandalism were emphasized. In municipalities’ sport services’ opinion the problems of utilization rate were most typical in South-West Finland and urban and semi-urban municipalities.

In spite of regional differences there is potential to increase use of school gyms in every area. To increase use actions should be instructed according to areas’ specific needs. Characteristics of areas and municipalities should take into account in regional and municipal sports planning.