Naishiihtäjien representointi : suhtautumisen kuvaus

Abstract

Tässä maisterintutkielmassa tutkin suomalaisten naishiihtäjien representaatiota suhtautumisen teorian ja feminis-tisen urheilututkimuksen avulla. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten naishiihtäjiin suhtaudutaan eri teks-tilajeissa, millainen kokonaiskuva heistä tekstilajien perusteella muodostuu ja rakennetaanko aineistossani nais-ten toiseutta miehiin nähden.

Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä toimii systeemis-funktionaalinen kielioppi, ja olen käyttänyt sen mu-kaisia käsitteitä. Representaation käsitteen olen ottanut diskurssintutkimuksesta. SF-kieliopin interpersoonaisen metafunktion alle kuuluva suhtautumisen teoria toimii tutkimukseni metodina. Teen systemaattisen suhtautumi-sen teorian mukaisen analyysin jokaiselle tekstilajille, jonka jälkeen kokoan yhdistäviä piirteitä kunkin tekstilajin sisällä ja sitten kaikki tekstilajit yhdistäen. Tutkin teksteissä esiintyviä tunteita, ihmisten ja inhimillisen toiminnan arviointia, sitoutumista ja asteittaisuutta. Selvitän, kenen suhtatutumisesta teksteissä on kysymys ja millä kielelli-sillä keinoilla suhtautuminen ilmenee. Tekstejä tutkimalla saan kokonaiskuvan niissä esiintyvästä suhtautumises-ta ja sitä kautta naishiihtäjien kokonaiskuvauksesta.

Käytän aineistona kolmesta eri tekstilajista neljää eri artikkelia, jotka ovat ilmestyneet joko painetussa tai säh-köisessä mediassa. Olen rajannut tekstin koskemaan vain kirjoitettua tekstiä enkä käsittele tekstin ja kuvan välis-tä suhdetta.

Suhtautumisen kohteena teksteissä ovat naishiihtäjät, ja kirjoittajat suhtautuvat heihin pääosin arvostaen ja luonnehtivat heitä erityisyyden ja kyvykkyyden alakategorioiden avulla. Suorituskeskeisyys, joka sisältää kui-tenkin vain lähiajan menestyksen ja nykyisen suoritustason, määrittää urheilijaa inhimillisen toiminnan arvioin-neissa. Hiihtäjiä kuvataan ja nimetään heidän tekemisensä kautta, ja mitalien saavuttaminen on suorassa suh-teessa urheilijan arvoon. Arvioinnin konkreettisena kohteena onkin suoraan tai epäsuorasti ilmaistu kyvykkyys saavuttaa arvokilpailumitali. Hiihtäjät itse suhtautuvat itseensä ja toisiinsa positiivisesti, mutta arviointi kohdistuu saavutusten lisäksi myös harjoitteluun.

Teksteistä löytyi naisten toiseutta rakentavaa kielimateriaalia. Toiseus ei ilmene jokaisessa tekstissä, eivätkä kir-joittajien toiseutta ilmaisevat kielelliset keinot ole samanlaisia tekstistä toiseen. Eri tekstilajien sisällä ei löytynyt samankaltaisuuksia, ja toiseuden kuvaus saattaa olla vain yksittäinen, toiseuden kokonaisuutta, rakentava mai-ninta. Toiseus ilmenee näin tekstikokonaisuudessa, joka muodostuu kaikkien tekstien ja tekstilajien merkitysten yhteenkietoutuneisuudesta.