Musiikkiterapeutti yksityisenä yrittäjänä ja Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluntuottajana

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa kuvataan Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen palveluntuottajana toimivien musiikkiterapeuttien toimintaa ja sijoittumista yhteiskunnan kuntoutuspalvelujärjestelmään vuosien 2012–2014 välisenä aikana. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan musiikkiterapeuttien kokemuksia kuntoutustyöstä ja yhteistyöstä Kelan ja muiden yhteistyötahojen kanssa.

Tutkielma perustuu kyselytutkimukseen, joka toteutettiin syksyllä 2012 mrInterview -ohjelman avulla tehdyn internetkyselyn kautta. Kyselytutkimukseen osallistui 66 Kelan palveluntuottajahaun kautta tavoitettua musiikkiterapeuttia. Kerättyä kyselytutkimuksen aineistoa analysoitiin tilastollisin menetelmin SPPS Statistics 20.0 ohjelmaa käyttäen, ja laadullista sisällönanalyysia käytettiin kyselylomakkeen avointen vastausten analysoinnissa. Määrällistä ja laadullista tutkimusotetta käytettiin tutkimuksen teossa joustavasti koetun tarpeen mukaan tutkimuksen eri vaiheissa.

Tutkimusprosessin aikana tutkimuskysymyksiksi muodostuivat:

– Miten Kelan vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta tuottavat musiikkiterapian palveluntuottajat sijoittuvat yhteiskunnan palvelujärjestelmään sosiaali- ja terveyden- huollon kentälle? – Millaisista osa-alueista koostuu yrittäjänä toimivan musiikkiterapeutin työnkuva? – Millaiseksi musiikkiterapeutit kokevat Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluntuottajana toimimisen?

Tutkimustuloksissa kuvataan musiikkiterapeutin ammatillista asemaa ja tehtäviä kuntouttajana, yrittäjänä ja palveluntuottajana kolmitasoisen jaottelun kautta, jossa musiikkiterapeutin työtä, työn tekemisen edellytyksiä ja yhteiskunnallista sijoittumista tarkastellaan koulutustason, velvoitteiden ja oikeuksien tason sekä toteutustason kautta. Tutkimustuloksien mukaan Kelan vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta tuottavien musiikkiterapeuttien ammatillisuus pohjautuu laadukkaaseen koulutukseen, vahvaan ammattiosaamiseen ja voimakkaasti sisäistettyyn näkemykseen kuntoutuksen tavoitteellisuudesta. Tämän tutkielman aineiston mukaan musiikkiterapiakuntoutus on tavoitteellista, vaikuttavaa, asiakaslähtöistä ja ammatillisesti toteutettua laadukasta kuntoutusta, joka täyttää hyvän kuntoutuskäytännön vaatimukset.

Laadukkaasta kuntoutustyöstä huolimatta musiikkiterapeuttien ammatillinen asema ja sijoittuminen sosiaali- ja terveydenhuollon kenttään on tällä hetkellä hyvin ristiriitainen, epäselvä ja epäoikeudenmukainen sekä kuntouttajan että kuntoutujan näkökulmasta katsottuna. Tutkielmassa kuvataan laajasti musiikkiterapeuttien ajankohtaista ammattinimikkeen tarvetta. Musiikkiterapeutin ammattinimikkeen laillistamisesta tehty lakialoite on edennyt joulukuussa 2014 eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn.