Esimies työpaikkakiusaajana : positiot ja tarinalinjat kiusattujen työntekijöiden kertomuksissa

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan esimiestä työpaikkakiusaajana kiusattujen alaisten näkökulmasta. Esimiehen ja alaisen välillä vallitsee automaattisesti vallan epäta-sapaino, joka mahdollistaa kiusaamisen ja vaikeuttaa siihen puuttumista. Aineisto koostuu 12 omakohtaisesta kirjoitetusta kertomuksesta, joissa kiusatuksi tulleet alaiset kertovat kokemuksistaan. Tarina-aineistoon pureudutaan metodologisteoreettisen ja sosiaalipsykologiasta tutun positiointiteorian kautta. Tutkimuksessa kiusattujen subjektiivisia kertomuksia ei nähdä aukottomina raportteina todellisista tapahtumista, vaan niiden nähdään pikemminkin luovan todellisuutta narratiivisen lähestymistavan mukaisesti. Positiointiteorian avulla päästään esimies-alaissuhteen tarkastelussa perinteistä roolijakoa syvemmälle sosiaalisen kanssakäymisen ytimeen. Positiointiteoreettisen analyysin tuloksena aineistosta muodostettiin kuusi esimiehen toimintaa kuvaavaa suurempaa tarinalinjaa, jotka nimettiin seuraavasti: epävarma, itserakas yksinvaltias, alistaja, kontrollifriikki, epäinhimillinen ja tuuliviiri. Tarinalinjat koostuvat sosiaalisista episodeista, jotka puolestaan koostuvat alaisten esimiehilleen osoittamista positioista, niihin liittyvistä pienemmistä tarinalinjoista ja sosiaalisista teoista. Edellä kuvatut tarinalinjat eivät esiinny sellaisinaan alkuperäisessä aineistossa, vaan ne on tuotettu aineistoa kokoavin menetelmin. Toisin sanoen yksi tarinalinja ei kuvaa yksittäisen kiusaavan esimiehen toimintaa sellaisenaan, vaan tarinalinjat ovat kokoelma samoja positioita ja piirteitä sisältävistä aineistossa esiintyvistä sosiaalisista episodeista. Tarinalinjojen tarkoitus on havainnollistaa ja jäsentää esimiehen kiusaamiskäyttäytymistä sekä osoittaa esimiehen ja alaisen välistä asemoitumista. Tulosten ja syntyneiden tarinalinjojen perusteella havaittiin, että esimiehen kiusaamiskäyttäytymistä motivoi joko valta (sen tavoittelu tai vahvistaminen) tai esimiehestä itsestään (ihmisenä ja persoonana) nousevat syyt. Lisäksi havaittiin, että kiusaamiskäyttäytyminen voi saada hyvin monenlaisia muotoja, joiden tun-nistamisessa kiusatuksi tulleen tulkinta on keskeisintä.