Interpretation of ambiguous visual stimuli in depression : a behavioral response study

Abstract

Masennuksen kognitiivisten teorioiden mukaan kielteiset vinoutumat tiedonkäsittelyn eri tasoilla ovat keskeisiä depressio-oireiden synnyssä ja ylläpidossa. Näistä vinoumista harvemmin tutkittu tulkintavääristymä (interpretative bias) oli tämän tutkimuksen kohteena. Aiemmat tutkimustulokset ovat antaneet viitteitä siitä, että masentuneilla olisi taipumus suosia negatiivista tulkintaa jopa epäselviä ärsykkeitä kohtaan. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, antaisivatko masentuneet epäselville kuville ennemmin kielteisiä kuin neutraaleja tulkintoja, ja miten epäselvyyden aste vaikuttaa reaktioaikoihin. Kaksi ryhmää (dysforinen ja ei-dysforinen) osallistuivat silmänliikekokeeseen, jossa heille näytettiin sisällöltään neutraaleja ja negatiivisia kuvia, jotka vähitellen tarkentuivat sumeasta kirkkaaksi. Jokaisen kuvan kohdalla koehenkilöitä pyydettiin kategorisoimaan kuva joko neutraaliksi tai negatiiviseksi neljässä vaiheessa kuvan kirkastuessa (sumennustasot 1-4). Vastaukset ja reaktioajat mitattiin. Tilastoanalyysit eivät osoittaneet eroa dysforisten ja kontrollien välillä, joten oletus negatiivisen tulkintavääristymän olemassaolosta masennuksessa ei saanut tukea. Tuloksista löytyi kuitenkin molemmissa ryhmissä selkeä reaktioaikojen kasvu negatiivisia kuvia kohtaan sumennustasolla 3, verrattuna muihin sumennustasoihin (sumennuksen ja kuvan valenssin vaikutus reaktioaikaan oli tuolla asteella merkitsevä p>.0001). Tämä tulos saattaa liittyä kielteiseksi koettujen epäselvien ärsykkeiden kognitiiviseen kuormittavuuteen.

According to cognitive models of depression, negative biasing of cognitive resources is estimated to be central in the onset and maintenance of depressive symptoms. One scarcely researched bias in depression, the interpretative bias, was the focus of this study. Previous research has indicated that depressed individuals have a tendency to favour negative evaluations even toward ambiguous stimuli. To test this hypothesis, our study examined whether dysphoric individuals would rate ambiguous visual stimuli as negative more often than the control group, and if there was a difference in reaction times according to blur level. Two groups, non-dysphoric and dysphoric, took part in an eye tracking experiment where negative and neutral pictures were shown starting from extremely blurred and ending in a completely clear image. The participants were asked to categorize each picture on each blur level (levels 1-4) as either negative or neutral. The reaction time and categorization data were gathered. No difference between dysphoric and control group was found in the analyses, and thus the existence of a negative interpretative bias in dysphoria did not gain support. However, an increase in reaction times for both groups was found on blur level 3 towards negative pictures, in comparison to other levels (the effect of blur and image valence on reaction time was highly significant on that level, p>.0001). This finding might reflect cognitive effort brought on by negative ambiguous stimuli.