Svensklärarnas erfarenheter av undervisning av elever med invandrarbakgrund

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena on kartoittaa ruotsin opettajien kokemuksia maahanmuuttajien opettamisesta suomalaisessa peruskoulussa sekä opettajien käsityksiä omista taidoistaan opettaa ja kohdata maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Tutkimuksessa otettiin myös selvää, miten oppilaiden erilaiset kulttuuriset ja kielelliset taustat vaikuttavat koulun arkeen laajemmin ja miten ruotsin opet-tajat kokevat yhteistyön maahanmuuttajavanhempien kanssa. Aineisto kerättiin tutkimushaastattelun avulla. Haastatteluun osallistui viisi yläkoulun ruotsin kielen opettajaa kahdesta eri kaupungista.

Suurimpana haasteena ruotsin kielen oppimisessa opettajat nimesivät oppilaiden puutteellisen suomen kielen taidon. Myös monikielisyyden koettiin sekoittavan oppilaita, etenkin jos oppilaalla ei ole teoreettisia taitoja omasta äidinkielestään tai selkeästi vahvinta kieltä. Opettajat eivät kuitenkaan halunneet tehdä yleistyksiä monikielisten oppilaiden kyvystä oppia ruotsia. He painottivat, etteivät maahanmuuttajaoppilaat ole homogeeninen ryhmä suomen kielen taitojen suhteen, ja ruotsin ja muiden vieraiden kielten opiskelussa suomen kieli ei ole yhtä suuressa roolissa kuin esimerkiksi reaaliaineissa. Tämän vuoksi opettajien mukaan vieraat kielet eivät ole erityisen vaikeita kouluaineita niille oppilaille, joiden suomen kielen taito on heikompi. Opettajilla ei myöskään ollut tarvetta nostaa esille maahanmuuttajien opettamiseen liittyviä haasteita, sillä kaikkien oppilaiden kohdalla menestys on enemmän riippuvainen esimerkiksi lahjakkuudesta ja motivaatiosta kuin kulttuurisesta ja kielellisestä taustasta.

Monikielisyydessä nähtiin myös mahdollisuuksia, sillä ruotsin opettajien mukaan monikieliset oppilaat näkevät yleensä kaikki kielet rikkautena. Opettajien mukaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suhtautuminen ruotsin opiskeluun on pääasiassa positiivinen tai aine nähdään aineena muiden joukossa. Heidän vanhemmillaan ei myöskään ole suomalaisilla vanhemmilla usein esiintyviä negatiivisia asenteita. Opettajien mukaan maahanmuuttajavanhempien yleinen suhtautuminen suomalaiseen kouluun on positiivinen ja heillä on usein korkeita odotuksia lastensa koulumenestyksen suhteen.

Etenkin nuoremmat opettajat kokivat, ettei heillä ole tarpeeksi tietoa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamisesta sekä erilaisista kielistä ja kulttuureista. Myös aineenopettajankoulutuksessa monikulttuurinen koulu oli heidän mukaansa sivuutettu. Jatkokoulutustarjonnan määrä vaikutti olevan koulukohtaista. Vanhemmat opettajat puolestaan olivat sitä mieltä, että he olivat kokemuksen kautta omaksuneet tarvittavat tiedot ja taidot.