Lasten ja nuorten liikuntaa Lumijoella ja Jyväskylässä : omaehtoiseen liikuntaan kannustavat tekijät 5., 7. ja 9. luokkalaisilla

Abstract

TIIVISTELMÄ

Henri Karjula (2014). Lasten ja nuorten liikuntaa Lumijoella ja Jyväskylässä. Omaehtoiseen liikuntaan kannustavat tekijät 5., 7. ja 9. luokkalaisilla. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu –tutkielma, 67 s., 2 liitettä.

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät ovat motivoimassa kouluikäistä lasta ja nuorta harrastamaan omaehtoista liikuntaa. Tavoitteena oli selittää ja ymmärtää lasten ja nuor-ten liikuntamotiiveja ja omaehtoiseen liikuntaan vaikuttavia tekijöitä. Tämän lisäksi tutkin millainen rooli omaehtoisella liikunnalla on ja missä muodoissa se ilmenee Jyväskylän Huh-tasuon kaupunkilähiössä sekä maaseutumaisessa Lumijoen kunnassa asuvilla lapsilla ja nuorilla.

Tutkimuksen perusjoukkona olivat Jyväskylän Huhtasuon kaupunkilähiön ja maaseutumaisen Lumijoen kunnan alueella asuvat 5., 7. ja 9. luokan oppilaat. Yhteensä kyselyyn osallistui 200 oppilasta. Aineiston kerääminen suoritettiin marraskuussa 2013. Tutkimus toteutettiin kvanti-tatiivisena, informoituna kyselynä, joka tarkoittaa, että tiedonkeruumenetelmänä käyteltiin kyselylomaketta ja aineisto analysointiin tilastollisesti SPSS-ohjelman avulla. Mittareiden sisäistä luotettavuutta tarkasteltiin summamuuttujien Cronbachin alfakertoimella. Huomioon otettavia taustatekijöitä olivat oppilaiden sukupuoli, luokka-aste ja paikkakunta. Muuttujien analysoitiin käytettiin ristiintaulukointia ja χ2-testiä. Aineisto tiivistettiin pääkomponenttiana-lyysiä käyttäen.

Suomalaisten suositusten mukaan kouluikäisten tulisi liikkua 1–2 tuntia päivässä. Tulosten mukaan vajaa 20 prosenttia tutkittavista harrasti liikuntaa terveytensä kannalta riittävästi, vä-hintään tunnin päivässä. Lähes kaikki lapset ja nuoret harrastivat liikuntaa vähintään kerran viikossa. Poikien fyysinen kokonaisaktiivisuus sekä omaehtoinen liikunnan harrastaminen olivat kokonaisuudessaan hieman korkeammalla tasolla kuin tytöillä. Kaupungissa asuvien kokonaisaktiivisuus oli hieman maalla asuvia korkeampi. Sen sijaan omaehtoinen liikunta maalla asuvien keskuudessa oli huomattavasti yleisempää kuin Jyväskylässä.

Tutkimus osoitti, että lasten ja nuorten suhtautuminen omaehtoiseen liikuntaan oli pääosin positiivista riippumatta siitä, kuinka paljon he harrastivat liikuntaa. Motivaatiotekijöitä tarkas-tellessa liikunnan mukana tuoma virkistys ja nautinto -faktori osoittautui merkittävimmäksi motivaatiotekijäksi. Yksittäisistä motivaatioväittämistä terveys, kehittyminen ja liikunnan hauskuus nousivat merkittävimmiksi liikuntamotiiveiksi. Nämä motiivit olivat tärkeitä kaikille tutkittaville. Kavereiden merkitys ja aikuisten asenteet menettivät iän mukana merkitystä. Fyysisesti passiivinen elämäntyyli on luomassa uusia haasteita lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi tarvitaan toimenpiteitä niin kouluissa, kotona kuin muulloin vapaa-ajalla.

Avainsanat: liikunta-aktiivisuus, liikuntaharrastus, omaehtoinen liikunta, liikuntamotivaatio

ABSTRACT

Henri Karjula (2014). Children’s and youths’ sport in Lumijoki and Jyväskylä. The encourag-ing factors for 5th, 7th and 9th grade students’ recreational sport. Department of Physical Education, University of Jyväskylä, Master’s thesis. 67 pp. 2 appendixes.

The aim of this study was to find factors which are encouraging school-aged children and youth to be physically active. The goal was to explain and understand the factors which have an impact on school-aged boys and girls to play recreational sports. In addition I examine the role of unorganized sports and what form they come out among the children and the youth in a suburb of Jyväskylä and a countryside village of Lumijoki.

The participants of the research were 5th, 7th and 9th grade students from the suburb of Jyväskylä and the countryside village of Lumijoki. 200 students took part in the study. The data was gathered in November 2013. This study was quantitative research where the data collection method was an informative questionnaire. The data was analyzed by SPSS-program. Internal reliability of indicators was measured with Cronbach's alpha. Gender, grade and locality were three background factors that were considered in the research. The data were analyzed using percentages, cross tabulation and chi-squared tests. The data were sum-marized by using main component analysis.

According to the Finnish recommendations, school-aged children should be physically active for at least one to two hours a day. The results show that less than 20 per cent of the students who took part in the study got at least one hour of MVPA a day. Almost all of the students were physically active at least an hour a week. The boys were a bit more physically active and exercised recreational sports more compared to the girls. The students who lived in the city were more physically active than the children from countryside. Instead the recreational sport was a lot more common in the countryside than in the city when we compare the geographical differences.

The study showed that children's and young people's attitudes towards recreational sports were mostly positive regardless of how much they played sports. Observing the motivating factors, recreation and enjoyment factor turned out to be the most important motivating factor for recreational sport. Out of the single motivation statements health, development and the enjoyment for sport turned out to be the most important motivating statements. These were the statements which were important for everyone who took part in the study. As children get older the significance of friends role and the attitude of adults decreases. Physical inactive lifestyle creates more challenges for student’s welfare. To contribute physical activity we need more actions in all spheres: school, home and free-time.

Key words: physical activity, sport interest, recreational sport, physical activity motivation