Suomalainen väestö ikääntyy. Erityisesti kasvaa yli 80-vuotiaiden määrä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 85-vuotiaiden osuuden väestöstä ennustetaan nousevan kahdesta pro-sentista seitsemään ja heidän lukumääränsä nykyisestä 108 000:sta 463 000:n henkilöön vuo-teen 2060 mennessä. Suurimpia haasteita nyt ja tulevaisuudessa, niin yhteiskunnan kuin yksi-lönkin kannalta, ovat vanhenevien ikäluokkien terveys ja toimintakyky. Näiden heikentyessä, iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen ennustetaan kasvavan ja siten julkisen sektorin kulujen nousevan.
Kuntien vanhuspalvelustrategioiden tavoitteissa korostuu iäkkäiden ihmisten kotona asumisen tukeminen. Kotona asuminen edellyttää riittävää liikkumiskykyä, jota sopiva lihaskuntohar-joittelu säilyttää ja edistää. Liikuntalain mukaan kunnilla on velvollisuus luoda edellytyksiä kaiken ikäisten liikuntaan, ja toisaalta ne saavat vapaasti päättää, miten liikuntatoimintaa jär-jestetään. Vanhusväestölle kohdennettujen liikuntapalvelui
den kehittämisessä kunnilla on keskeinen rooli. Pitkään jatkunut kuntatalouden kireä tilanne ja myös julkisjohtamisessa ta-pahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet siihen, että kunnat eivät enää järjestä kaikkia palveluja itse. Hyvinvointipalvelujen, joihin liikuntapalvelutkin kuuluvat, tuottaminen ja järjestäminen ovat olleet viime vuosina muutoksessa. Kunta voi edistää ikääntyneiden mahdollisuuksia liik-kua ja harrastaa liikuntaa tekemällä yhteistyötä eri sektoreiden liikuntatoimijoiden kanssa.
Tutkielmassani tutkin Tampereen kaupungin ja kolmannen sektorin järjestön sekä yksityisen palveluntuottajan välisen yhteistyön organisoitumista 75+ ikäisten kuntosalitoiminnan järjes-tämisessä. Tutkimus on laadullinen tutkimus ja tutkimusaineiston keräsin teemahaastatteluilla. Molemmissa tapauksissa yhteistyön organisoitumisessa oli nähtävissä verkostomaisen työtavan periaatteita ja avaintekijöitä. Toisessa tapauksessa organisoituminen tapahtui tietoisesti rakennetun verkoston avulla ja toisessa vapaasti kehittyneen verkoston avulla. Yhteistyön käynnistymisen taustalla vaikuttivat Tampereen kaupunkistrategiasta nousevat syyt sekä or-ganisaatioiden omista tarpeista lähteneet syyt. Lisäksi tieto voimaharjoittelun hyödyistä iäk-käille vaikutti yhteistyön aloittamiseen. Onnistuneeseen lopputulokseen pääseminen edellytti moniammatillista yhteistyötä, toimijoiden sisältöosaamista usealla tasolla sekä halua tehdä yhteistyötä. Tutkimus osoitti myös iäkkäiden liikunnan koordinoinnin pirstaleisuuden Tampe-reen tilaaja-tuottajamallissa.
...
The Finnish population is aging. Especially the number of over 80-year-olds is on the rise. According to the estimate of the Center of Statistics the portion of over 85-year olds of the total population is projected to rise from two percent to seven and their numbers from the cur-rent 108 000 to 463 000 by the year 2060. One of the greatest challenges that Finland is fac-ing on society’s and on the individual level now and in the future are the health and perfor-mance of the aging generations. As these weaken the need for social and health services for the elderly are predicted to rise and therefore increase the costs of the public sector.
The main objective emphasized in the elderly service strategies of the local governments is the supporting services which allows the elderly to live at home. Living at home requires an adequate level of movement ability, which is maintained and improved by muscular strength training. According to the Sports Act local authorities have a duty to c
reate the conditions for physical activity, for all ages and on the other hand, they are free to decide how the sports activities are organized. The local governments have a central role in the development of sports services directed to the elderly population. The long-standing tense situation in munici-pal finances and also public management changes have contributed to the fact that municipali-ties are no longer organizing all the services by themselves. The production and organization of Welfare Services which include sports services, have been changing in recent years. The municipality can promote opportunities for older people to move and engage in physical ac-tivity through collaboration with sports facilities from different sectors.
The master's thesis studies cooperation between the City of Tampere and a third sector organ-ization, as well as a private service provider in the organization of gym activities for the ages of 75+. The study is a qualitative study and the research material was collected by semi-structured interviews. In both cases the co-organization displayed key elements and principles of network-like approaches. In the first case the co-organization happened through a con-sciously constructed network, and in the second with a help of a freely-developed network. The reasons behind establishing the cooperation were the causes from the City of Tampere services for older people strategy as well as the organizations' own needs. In addition, knowledge of the benefits of strength training in the elderly helped to initiate cooperation. Successful outcome required a multi-professional cooperation, actors contents of knowledge at several levels and the want to cooperate. The study also showed fragmentation in the City of Tampere purchaser-provider-model in the coordination of physical services for the elderly.
...
