Tässä tutkielmassa tarkastellaan Santeri Alkion (1862–1930) näkemystä poliittisesta keskustalaisuudesta. Tutkimustehtävänä on selvittää oliko maalaisliitto keskustapuolue vai eturyhmäpuolue sen varhaisvaiheessa. Maalaisliitto kasvoi tutkimusajanjaksolla pienestä puolueesta keskisuureksi ja suureksi puolueeksi. Sen painoarvo kasvoi. Puolue teki yhteistyötä oikeistopuolueiden ja sosialistien kanssa. Puolueen keskeinen ideologi Santeri Alkio kirjoitti puolueen kannalta useita keskeisesti puolueen linjaa määrittäviä teoksia ja ne toimivat tämän tutkimuksen lähdeaineistona. Santeri Alkio oli taustaltaan kauppias ja kansankirjailija, joka siirtyi politiikkaan. Hän nousi maalaisliiton keskeisimmäksi ideologiksi ja mielipidevaikuttajaksi. Hän säilytti arvostetun asemansa aina kuolemaansa saakka.
Aineiston pohjalta piirtyi kuva voimakkaasti tuottaja-agrarismia vastustavasta, omavaraista maaseutuyhteiskuntaa ihannoivasta poliittisesta suuntauksesta. Tässä ideologiassa, jota Alkio kuvasi termi
llä talonpoikaisuus, maatalouselinkeino, henkinen sivistys ja taloudellinen toiminta rakentuivat pienviljelyksen ympärille. Keskeistä oli myös pienviljelyksen edistyksellisyys ja kehittäminen aiempiin vuosikymmeniin verrattuna. Alkio rakensi vastakkainasettelua oikeistolaiseksi näkemäänsä suurmaanviljelykseen ja tukkiyhtiöiden maakeinotteluun. Hän vastusti myös sosialisointia, maatalouden pakkosääntelyä ja suurviljelyksen ihannointia, joihin vasemmistolaiset hänen mielestään syyllistyivät. Alkion luomien poliittisten asetelmien kautta hänen näkemyksissään maalaisliitto ja talonpoikaisuus olivat aina oikeiston ja vasemmiston puristuksissa. Tämä toistui etenkin hallitusmuototaistelussa, jossa maalaisliitto Alkion johdolla tuki vahvasti tasavaltaista hallitusmuotoa ja perustuslakia.
Alkio näki maalaisliiton vuosisatoja vanhan talonpoikaisuuden poliittisena ruumiillistumana. Maalaisliiton syntyminen yhteiskunnalliseksi uudistajaksi oli historiallinen välttämättömyys. Alkio käytti termiä keskusta usein ja antoi ymmärtää maalaisliiton olevan keskustalainen vaihtoehto. Alkio käytti termiä talonpoikaisuus kuvaamaan vaihtoehtoa poliittiselle oikeistolle ja vasemmistolle. Talonpoikaisuus oli maanviljelijän ammatissa toimimista laajempi sana. Se käsitti samalla myös arvot, ihanteet, talousjärjestelmän ja erityisesti termin maahenki. Maahenki tarkoitti maauskon ohella moraalifilosofista elämänkatsomusta, jossa maanviljelystyö ja kansanvaltainen edistysusko yhdistyivät. Verrattuna aikaisempaan tutkimukseen Alkion kuva keskustalaisuudesta selkeni. Hän piti maalaisliittoa keskustalaisena puolueena, joka tosin tuotiin esille käyttäen käsitettä talonpoikaisuus. Keskusta tarkoitti myös maalaisliiton ja edistyspuolueen yhteistyötä. Keskustalaisuus tiivistyi etenkin tasavaltalaisuuden ja talouden ympärille, jossa maanviljelyselinkeino oli yhteiskunnallisesti kaikista suotuisin.
...
