Nais- ja miesjohtajien urasiirtymät ja niihin vaikuttavat tekijät
Urat ja yksilöiden urakehitys elävät jatkuvassa muutoksessa. Urasiirtymä –käsitteenä on hyvin moninainen ja on ollut yleistä, että sitä on käytetty useassa eri tilanteessa ja käsitteellä on ollut myös useita eri merkityksiä. Urasiirtymiä on tutkittu niin yksilön kuin organisaation näkökulmista, joskin yksilötasolla tarkastelu on ollut vähäisempää. Tarve urasiirtymien tutkimukseen muun muassa osana yksilön muuta elämää on kasvanut.
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys rakentuu urakäsitteen erilaisista määritelmistä, urasiirtymän ja urasiirtymäsyklin käsitteiden määritelmistä, nais- ja miesjohtajien uria ja urakehitystä käsittelevistä teorioista sekä uran ja perheen yhteensovittamista käsittelevistä teorioista (positiivinen ja negatiivinen suhde). Tutkimuksessa uraa käsitellään enemmän yksilöiden subjektiivisena kokemuksena, sisäisen uran määritelmän mukaisesti. Organisaation sekä muiden ulkopuolisten tekijöiden vaikutus yksilön subjektiiviseen uraan ja uran kokemiseen otetaan huomioon, mutta tässä tutkimuksessa ei paneuduta tekemään huomioita urasiirtymien vaikutuksesta organisaatioon.
Tutkimukseni kohteena ovat nais- ja miesjohtajat ja heidän urasiirtymät kokemuksineen. Tutkimukseni tavoitteena on tuoda monipuolinen näkökulma nais- ja miesjohtajan matkasta urapoluillansa narratiivisen, omaelämäkerrallisen haastatteluaineiston avulla. Tutkimuksen aineisto on Suvi Heikkisen väitöstutkimukseen kerättyä aineistoa. Omaan tutkimukseeni valitsin tästä aineistosta 10 naisjohtajan ja 10 miesjohtajan haastattelua. Nais- ja miesjohtajat olivat perheellisiä ja heillä oli takana jo pidempi työhistoria. Tavoitteena on tehdä näkyväksi ja kuvata monipuolisesti johtajien kerrontaa urasiirtymäprosesseista, joita nais- ja miesjohtajat kertovat kokeneensa elämänhistoriansa aikana. Tutkimuksen tarkoituksena on luoda monipuolinen kuva eri siirtymistä sen sijaan, että keskityttäisiin tarkastelemaan vain yhtä urasiirtymää kerrallaan.
Nais- ja miesjohtajien urasiirtymäkertomuksissa voidaan nähdä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Yhtenäistä kertomuksille oli, että johtajien urasiirtymiä esiintyi kohtalaisen usein, urasiirtymät olivat pääsääntöisesti oma-aloitteisia ja toimijuus siirtymissä oli kohtalaisen korkea. Siirtymiä selittäviä syitä on muun muassa halu oppia uutta sekä kehittää ja haastaa itseään. Usein urasiirtymä lähti käyntiin yksilön omasta halusta muuttaa omaa uraansa. Perheen rooli ja tärkeys yksilön uralla ja urasiirtymissä oli tärkeä niin nais- kuin miesjohtajille. Eroavaisuuksia urasiirtymissä esiintyi eniten puolison roolin sekä tuen elementin kohdalla. Naisjohtajat kokivat enemmän haasteita uralla etenemisessä liittyen perheen ja uran yhteensovittamisessa. Naisjohtajien kohdalla puoliso oli enemmän uhrautuva ja tarinoissa korostui edelleen tietyt asenteet naisen paikasta uralla ja perheessä.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Women's managerial careers in the context of the United Arab Emirates
Omair, Katlin (University of Jyväskylä, 2011) -
Vertaileva tutkimus nais- ja miesjohtajien uramenestyksestä liikunta-alalla
Aalto-Nevalainen, Päivi (University of Jyväskylä, 2018)The purpose of this study is to describe and compare upper-level sport managers’ career success, career success variables and the associations between them. The perspective of gender equality is used. Three indicators ... -
Urasiirtymät muuttuvassa työelämässä : analyysi urasiirtymän käsitteestä
Koivunen, Minna; Lämsä, Anna-Maija; Heikkinen, Suvi (University of Jyväskylä, 2012) -
Millainen mies on menestyvän naisen takana?
Välimäki, Suvi; Lämsä, Anna-Maija; Hiillos, Minna (University of Jyväskylä, 2008) -
Nuorten rahat ja yhteiskunnallinen muutos : teini-ikäisten käyttörahat ja niihin vaikuttavat tekijät 1983-2013
Wilska, Terhi-Anna; Lintonen, Tomi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2017)Nuorten käyttörahojen määrä seurasi taloudellisia suhdanteita aina 1990-luvun lamavuosiin asti. Tämän jälkeen nuorten pysyvästi laskenut työllisyysaste on vähentä- nyt erityisesti 16–18-vuotiaiden käyttörahan määrää. ...