Punavalkoinen propaganda : vaalistrategiat Kansallisen Kokoomuspuolueen ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen vaalijulisteissa 1919-1939
Tutkimus käsittelee Kansallisen Kokoomuspuolueen sekä Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen eduskuntavaalijulisteita vuosina 1919 – 1939. Tutkimus tarkastelee julisteita niiden ilmentämien vaalistrategioiden näkökulmasta. Yksittäisestä julisteesta siis kiinnitetään huomiota siihen, mille kohderyhmälle se on suunnattu, mitä se pyrkii viestimään äänioikeutetuille ja mitä toisille puolueille sekä millaisin keinoin se tätä viestiä välittää.
Valittu kahden vuosikymmenen aikajakso mahdollistaa puolueiden strategisissa mieltymyksissä tapahtuvien muutosten havainnoimisen. Se myös antaa mahdollisuuden havainnoida, kuinka puolueet reagoivat erilaisiin historiallisiin tapahtumiin ja kehityskulkuihin. Kahden puolueen rinnakkainen tarkastelu puolestaan osoittaa niiden väliset erot vaalijulisteiden sävyissä, teemoissa ja kohderyhmissä.
Julisteiden aikalaisilleen viestittämän sanoman selvittämiseksi on julisteet asetettava historialliseen kontekstiinsa. Tutkimuksessa onkin käytetty puolueiden historiateoksia aikalaisten mielenmaiseman avaamiseksi nykytutkijalle. Julisteiden tulkinnassa käytän apuna erityisesti Roland Barthesin havaintoja kuvan tavoista välittää viestejä. Puolueiden vaalistrategioiden analysoimiseen puolestaan käytän Gunnar Sjöblomin erittelyä puolueiden mahdollisista vaalitavoitteista sekä Sjöblomin äänestäjä- ja propagandatyyppien luokittelua.
Tutkittavat julisteet ovat peräisin Työväen Arkistosta sekä Porvarillisen Työn Arkistosta. Arkistointikäytännöt ovat puolueissa olleet vaihtelevia, joten myös säilyneiden julisteiden osuus vaihtelee. Kaikki laaditut julisteet kattava tutkimus lienee nykyisin valitettavasti mahdotonta monien julisteiden hävittyä aikojen saatossa.
Tutkimuksen perusteella voi huomata SDP:n olleen aikakauden alussa varsin radikaali puolue, joka suuntasi voimakkaan offensiivisen vaalipropagandansa lähinnä uskolliselle kannattajakunnalleen. Vuosien kuluessa se muutti propagandaansa deklaratiiviseen suuntaan ja kohdensi viestiään enemmän liikkuvien äänestäjien suuntaan. Kokoomus kulki päinvastaiseen suuntaan yrittäen ajanjakson alussa vedota mahdollisimman laajaan äänestäjäkuntaan verrattain deklaratiivisella propagandalla, mutta siirtyen yhä offensiivisempaan suuntaan vanhaan kannattajakuntaansa nojaten. Aikakauden lopulla trendi kääntyi ja puolue siirtyi takaisin hieman vähemmän offensiiviselle linjalle.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29535]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Parlamentarismin kannattajasta vallankumouksen äänitorveksi : Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen lehdistö 1917-1918
Matikainen, Juha (University of Jyväskylä, 2018)The research topic of this dissertation is the press of the Social Democratic Party of Finland (SDP) from the March revolution of 1917 in Russia to the end of the Finnish Civil War in the spring of 1918. Under research ... -
Hyvinvointivaltiokansalaisuusdiskurssit neljän suurimman puolueen eduskuntavaaliohjelmissa 1991-2019
Karjalainen, Anne-Maria; Pietilä, Ilkka; Ukkonen-Mikkola, Tuulikki (Valtiotieteellinen yhdistys, 2020)Tutkimuksen tavoitteena on tehdä näkyväksi millaisia ideologisia valintoja Suomen neljä suurinta puoluetta ovat tehneet eduskuntavaaliohjelmissaan suhteessa hyvinvointivaltiokansalaisuusdiskursseihin 1991 vuodesta alkaen. ... -
Kansallisen Kokoomuspuolueen ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kieltolakikeskustelut eduskunnan täysistunnoissa 1929–1931
Luukkonen, Jussipekka (2018)Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Kansallisen Kokoomuspuolueen ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kieltolakiin liittyvää keskustelua vuosina 1929–1931. Tutkimuskysymyksinä on, ketkä puolueissa olivat keskeisimmät ... -
Poliittinen puhe kansalaisuudesta on usein puhetta palvelujärjestelmästä
Karjalainen, Anne-Maria; Pietilä, Ilkka; Ukkonen-Mikkola, Tuulikki (Valtiotieteellinen yhdistys, 2021)Kansalaisuuden käsitteellä on tehty politiikkaa suomalaisten puolueiden ohjelmissa jo 1800-1900-lukujen taitteesta alkaen. Eduskuntavaaliohjelmat ovat yksi areena, jossa puolueet määrittelevät neljän vuoden välein ... -
Tavoitteena vahva ja yhtenäinen kansa : historia ja kieli kansallisen identiteetin rakentamisen välineinä Pätsin aikakauden Virossa 1934-1940
Leukumaa-Autto, Saila (University of Jyväskylä, 2018)In this dissertation, I study national campaigns aimed at constructing Estonian national identity in 1934–1940. The campaigns were organized through the cooperation of Konstantin Päts’ authoritarian government and civil ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.