Metsien hävittäminen, maanviljely ja muut ympäristöä muokkaavat toimet muuttavat ekosysteemejä kasvavissa määrin. Tämän seurauksena syntyy poikkeuksellisia, ihmisen toiminnasta peräisin olevia ekosysteemejä. Näiden uusekosysteemien merkitys monimuotoisuudelle kasvaa lähitulevaisuudessa kun ihmisen vaikutus Maahan lisääntyy. Metsitetyt pellot voidaan monessa tapauksessa lukea uusekosysteemeihin: lannoituksella on pitkäaikaisia vaikutuksia maaperän fysikaalisiin ominaisuuksiin ja ravinteiden määrä on metsitetyillä pelloilla suurempi kuin tavallisissa metsissä. Kasvillisuuden sukkession tarkkaa lopputulosta ei vielä tiedetä. Metsitetyt pellot käsittävät 300 000 hehtaaria Suomen pinta-alasta ja niiden mahdollinen positiivinen merkitys monimuotoisuudelle on toistaiseksi puutteellisesti tiedossa. Maakiitäjäiset ovat yleinen kovakuoriaisryhmä ja niitä löytyy lähes kaikista habitaateista. Ne ovat pohjakerroksen petoja ja tärkeä osa ekosysteemin prosesseja kuten ravinteiden kiertoa ja ravintov
erkon säätelyä. Maakiitäjäiset heijastelevat muutoksia ympäristössään – etenkin ihmisen toiminnasta peräisin olevia häiriöitä – lyhyessä ajassa. Vaikka erilaisten maanmuokkaustoimenpiteiden vaikutuksia maakiitäjäisiin on tutkittu laajalti erilaisissa ympäristöissä, vain harva tutkimus on keskittynyt metsitettyjen peltojen maakiitäjäisiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa siitä millaisia maakiitäjäislajeja metsitetyillä pelloilla esiintyy Suomessa ja mikä on niiden runsaus ja koostumus näissä habitaateissa. Lisäksi tutkin istutetun puulajin merkitystä maakiitäjäislajiston koostumukselle ja yhteisön rakenteelle. Tein kenttäkokeen aiemmin viljelykäytössä olleilla turvepohjaisilla pelloilla, jotka oli metsitetty noin 25 vuotta sitten. Kenttäkoe piti sisällään 8 kohdetta, jotka sijaitsivat Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla. Yhteensä 4018 maakiitäjäisyksilöä ja 40 lajia löydettiin. Kaiken kaikkiaan lajikoostumus ja -runsaus oli poikkeuksellinen verrattuna talousmetsiin. Vastoin hypoteesia, lajirikkaus ja yksilömäärä ei kuitenkaan eronnut eri puulajien välillä. Tästä huolimatta maakiitäjäisyhteisön samankaltaisuus riippui sekä puulajista että maantieteellisestä sijainnista (tutkimusalue) kun niitä tarkasteltiin yhdessä. Yhteenvetona, metsitetyt pellot tässä tutkimuksessa vaikuttaisivat todella olevan uusekosysteemejä ainakin maakiitäjäisten osalta niiden poikkeuksellisesta koostumuksesta ja runsaussuhteista johtuen.
...
Deforestation, cultivation and other land management practices are transforming ecosystems in increasingly amounts. As a consequence, exceptional anthropogenic ecosystems will arise. The importance of these novel ecosystems for biodiversity will increase in the near future as the human impact on the Earth increases. Afforested fields could in many cases be regarded as novel ecosystems: Fertilizing has long lasting effects on the physical features of the soil and the amount of nutrients is higher in afforested field than in natural forest. However, the precise outcome of vegetation development is not yet known. In Finland, the area of afforested fields is now almost 300 000 hectares and their possible positive importance for the biodiversity is still insufficiently known. Carabids are widespread group of beetles and found almost in all kinds of habitats. They are surface active predators and an important link in ecosystem processes including nutrient fluxes and food web regulation. Gro
und beetles reflect changes in their environment – especially disturbances caused by human actions – in short period of time. Although the effects of different land use activities to ground beetles have been studied extensively in many kinds of environments, there has been only few research focused on carabids of afforested fields. The overall aim of this study was to achieve knowledge about what kind of ground beetle species afforested fields maintain in Finland and what is their abundance and composition in these habitats. Furthermore, I studied the importance of wooded species for ground beetle species composition and community structure. I had a field experiment in former agricultural peat soils which were afforested about 25 years ago. My research included 8 study sites which were situated in Central Finland and Ostrobothnia. A total of 4018 carabid individuals representing 40 species were recorded. Overall, species composition and abundance was exceptional in comparison with managed forests. Contrary to hypothesis, the number of species and individuals did not differ between wooded species. However, the similarity of carabid community depends both on tree species and geographical location (study site) when they were considered together. Altogether, it seems that afforested fields in this study really are novel ecosystems at least in regard to carabids due to their exceptional composition and abundance in these habitats.
...
