Kihlakunnanoikeutta kriisin aikana : Leppävirran, Joroisten ja Puumalan käräjävuodet 1918-1919
Suomi ajautui pian itsenäistymisensä jälkeen sisällissotaan talvella 1918. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sisällissotaa paikallisella tasolla ja oikeuslaitoksen näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitetään, miten sota näkyi ja vaikutti kihlakunnanoikeuden toimintaan vuosina 1918–1919. Tutkimuspaikkakunnat ovat Leppävirta, Joroinen ja Puumala. Sota koetteli tutkimuspaikkakuntia eri tavoin. Leppävirralla ja Joroisissa sota koettiin laajamittaisesti, eivätkä pitäjät säästyneet taisteluilta. Leppävirralla ja Joroisissa sodan verisyyttä selittää Varkauden teollisuuskeskittymän läheinen sijainti. Varkaus oli punaisten alueellinen keskus, josta kumoukselliset ajatukset levisivät ympäristöön ja josta sotatoimia johdettiin. Puumala sen sijaan välttyi suoranaiselta sodalta, mutta sielläkin sota koettiin välillisesti esimerkiksi viljan säännöstelyn ja elintarvikepulan kautta.
Tutkimuksen lähteinä käytettiin Leppävirran ja Joroisten osalta Leppävirran tuomiokunnan tuomiokirjoja ja Puumalan osalta Juvan tuomiokunnan tuomiokirjoja vuosien 1918–1919 käräjiltä. Tutkimus rajattiin koskemaan vain kihlakunnanoikeudessa käsiteltyjä rikostapauksia. Tutkimusmenetelmä oli luokittelu. Rikostapaukset luokiteltiin kolmeen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat rikokset, jotka liittyvät suoraan sotaan. Tällaisia ovat esimerkiksi sodan aikana tapahtuneet aseotot. Toiseen ryhmään kuuluvat rikokset, joista sota on havaittavissa välillisesti. Näitä ovat esimerkiksi tapaukset, jotka liittyvät sodan aikana säädettyihin poikkeuslakeihin. Kolmanteen ryhmään kuuluvat niin sanotut normaalit rikokset, joista sota ei ole havaittavissa.
Sota näkyi jokaisen tutkimuspaikkakunnan kihlakunnanoikeuden toiminnassa. Leppävirralla ja Joroisissa vuoden 1918 käräjiä ei voitu istua tavanomaisen aikataulun mukaan. Leppävirralla ja Joroisissa kihlakunnanoikeus käsitteli muiden rikosten ohella myös sotarikoksia. Puumalassa käräjiä istuttiin tavalliseen tapaan myös vuonna 1918 eikä käräjillä käsitelty suoranaisia sotarikoksia. Sen sijaan kaikilla paikkakunnilla sota oli nähtävissä välillisesti esimerkiksi elintarvikelain rikkomisina.
...
Muu nimeke
Leppävirran, Joroisten ja Puumalan käräjävuodet 1918-1919Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29541]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Seurakunta ja sota : Etelä-Savon Joroisten seurakunnan toiminta sisällissodan aikana vuonna 1918 ja sen jälkiselvittelyissä
Hoffren, Hanna (2011)Suomen sisällissota on yksi suomalaisen historiantutkimuksen tutkituimpia aiheita, mutta tällä hetkellä on kuitenkin vielä selvittämättä sodan paikallinen ulottuvuus evankelis-luterilaisen kirkon näkökulmasta: miten sota ... -
Esivallan ja paikallisyhteisön kohtaaminen käräjillä Nousiaisissa 1753-1765
Paunonen, Eeva (2005) -
Monessa mukana : papiston vuorovaikutussuhteet Lapualla vuosina 1652-1674
Hurmerinta, Riitta-Ilona (2008) -
Vapaussota, luokkasota ja kansalaissota vapauttamisen ja puolustautumisen puheenparsina : sisällissotakäsitteellistyksien politologinen luenta
Kivilahti, Eerik (2021)Tässä tutkielmassa tarkastellaan Suomen sisällissotaa koskevien käsitteellistyksien, kuten vapaussodan, luokkasodan ja kansalaissodan merkitystä näkökulmasta, jossa nämä käsitteellistykset ymmärretään sellaisina poliittisten ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.