Svensk- och engelsklärarnas åsikter om begåvning och differentiering av undervisningen för begåvade grundskolelever i klassrummet

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten peruskoulun ruotsin ja englannin opettajat määrittelevät lahjakkaan kielen oppijan sekä miten opettajat eriyttävät opetustaan ylöspäin peruskoulun ruotsin ja englannin tunneilla. Aihetta ei ole juurikaan tutkittu, minkä vuoksi tämä tutkimus antaa tärkeää tietoa mm. opettajille ja opettajaksi opiskeleville. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen ja aineistonkeruumuotona oli teemahaastattelu. Tutkimukseen osallistui yhteensä yhdeksän opettajaa kahdesta eri koulusta: neljä ruotsin opettajaa ja neljä englannin opettajaa sekä yksi opettaja, joka opettaa molempia kieliä. Kaikki opettajat ovat Keski-Suomen alueelta. Tutkimusaineisto kerättiin helmi- ja huhtikuun välillä vuonna 2014. Haastatteluaineisto litteroitiin ja analysoitiin tämän jälkeen teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.

Tutkimuksen mukaan lahjakas kielen oppija on ahkera ja motivoitunut, hahmottaa kielen monimuotoisuuden, käyttää monipuolisia oppimisstrategioita, haluaa kommunikoida vieraalla kielellä eikä pelkää heittäytyä vieraaseen kulttuuriin. Lahjakas oppilas toimii myös itsenäisesti. Taitava oppilas nähtiin voimavarana luokkahuoneessa, sillä taitava oppilas paitsi toimii hyvänä roolimallina muille, myös pystyy auttamaan luokkatovereitaan. Ruotsin opettajat eivät nähneet eroa sukupuolen välillä, vaan uskoivat, että jokainen oppilas voi menestyä. Englannin opettajat puolestaan kokivat, että lahjakkaimmat oppilaat ovat useimmiten poikia. Syyksi he epäilivät mm. poikien runsasta tietokonepelien pelaamista.

Ylöspäin eriyttämisen opettajat kokivat pääosin haastavaksi. Tähän vaikuttaa sekä ajan että materiaalin puute. Opettajat kokevat haasteelliseksi tukea samaan aikaan sekä heikkoja että lahjakkaita, ja usein tukemisen pääpaino onkin heikkojen oppilaiden tukemisessa. Kaikki opettajat kuitenkin kokivat ylöspäin eriyttämisen tärkeäksi ja uskoivat sillä olevan vaikutusta oppilaiden motivaatioon ja kykyjen kehittymiseen. Ruotsin ja englannin opettajien näkemykset olivat hyvin samankaltaisia, mutta ruotsissa tarvetta ylöspäin eriyttämiselle koettiin olevan vähemmän