Reeta Raimoaho (2014). Kehon koostumuksen, vatsanseudun rasvakudoksen ja fyysisen ak-tiivisuuden välinen yhteys eri mittareilla mitattuna. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yli-opisto, liikuntalääketieteen pro gradu -tutkielma, 60 s., 9 liitettä.
Viskeraalinen rasvakudos on yhteydessä monien eri sairauksien lisääntyneeseen riskiin. Sään-nöllinen fyysinen aktiivisuus näyttäisi ehkäisevän koko kehon ja viskeraalisen rasvakudoksen kerääntymistä läpi aikuisiän. Viskeraalista rasvakudosta voidaan mitata tarkasti MRI:llä, mutta se on hidas ja kallis menetelmä. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten yksinkertaisemmilla mittareilla (DXA, bioimpedanssi ja vyötärönympärysmitta) mitatut vatsanseudun rasvamäärät korreloivat MRI:llä mitattuun viskeraalisen rasvakudoksen pinta-alaan. Lisäksi selvitettiin, miten edellä mainituilla mittareilla mitatut rasvamäärät korreloivat fyysisen aktiivisuuden määrään normaalipainoisilla miehillä.
Tutkimusaineisto oli peräisin FITFATTW
IN tutkimuksesta, joka koostuu 23 nuoresta mono-tsygoottisesta mieskaksosparista. Tutkimukseen osallistujia tarkasteltiin kuitenkin tässä tut-kielmassa yksilöinä (n=46) eikä kaksospareina. Vatsanseudun rasvan määrää mitattiin vyötä-rönympärysmitalla, bioimpedanssilla DXA:lla ja MRI:llä. Viimeisen kolmen vuoden fyysisen aktiivisuuden määrää selvitettiin retrospektiivisellä haastattelulla. Mittareiden välisiä sekä fyysisen aktiivisuuden ja mittareiden välisiä yhteyksiä tarkasteltiin Pearsonin korrelaatioker-toimella ja lineaarisella regressioanalyysillä. Korrelaatioden välisien erojen tilastollisia mer-kitsevyyksiä testattiin Fisherin z-muunnoksella. Tutkittavat jaettiin fyysisen aktiivisuuden perusteella vielä inaktiivisiin ja aktiivisiin henkilöihin (raja-arvona oli 3.7 METh/vrk). Fyysisen aktiivisuuden ja mittareiden välisiä yhteyksiä tarkasteltiin eri ryhmissä Spearmanin korre-laatiokertoimella sekä ryhmien välisiä eroja Mann Whitney tarkalla testillä ja Studentin riip-pumattomien otosten t-testillä.
MRI:llä mitatun viskeraalisen rasvakudoksen pinta-alan ja muiden eri mittareilla mitattujen rasvamäärien välinen korrelaatio oli, r=.749–.901 (p<.001). Voimakkaimpien ja heikoimpien korrelaatioiden välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero (p<.05). Fyysisen aktiivisuuden määrän (keskiarvo 4.7 METh/vrk) ja eri mittareilla mitattujen rasvamäärien välinen korrelaatio oli, r = -.495 – -.601 (p<.001). Korrelaatioiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Aktii-visten ryhmässä vyötärönympärysmittaa (r = -.418, p=NS) lukuun ottamatta fyysisen aktiivi-suuden määrän ja eri mittareilla mitattujen rasvamäärien välinen korrelaatio oli, r= -.472 – -.670 (p<.05). Inaktiivisten ryhmässä korrelaatiot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Ryhmien välillä havaittiin myös tilastollisesti merkitsevä ero (p=.001–.048) eri mittareilla mitatuissa rasvamäärissä, mutta ei BMI:ssä.
DXA:lla, bioimpedanssilla ja vyötärönympärysmitan avulla määriteltyjä vatsanseudun rasva-määriä voidaan käyttää antamaan viitteitä viskeraalisen rasvakudoksen kerääntymisestä nor-maalipainoisilla miehillä. Mittareilla ei kuitenkaan voida erottaa eri vatsanseudun rasvaku-doskerroksia toisistaan. Fyysisesti aktiivinen elämäntapa näyttäisi vähentävän kehon varasto-rasvoja ja viskeraalisen rasvakudoksen määrää normaalipainoisilla miehillä. MRI, DXA, bioimpedanssi ja vyötärönympärysmitta vaikuttaisivat hyviltä mittareita mittaamaan näitä aiheutuneita muutoksia. Kuitenkin BMI ja hyvin aktiivisilla henkilöillä vyötärönympärysmitta eivät välttämättä tuo niitä esille.
Avainsanat: viskeraalinen rasvakudos, MRI, DXA, bioimpedanssi, vyötärönympärysmitta, fyysinen aktiivisuus
...
Reeta Raimoaho (2014). The association between body composition, abdominal fat and phys-ical activity measured using different methods. Department of Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis of Sport Medicine, 60 pp., 9 appendicies.
Excess visceral fat is a factor that increases the risk for health problems. Presumably physically active lifestyle can prevent the accumulation of total and visceral adipose tissue. An accurate measurement of visceral fat can be made using MRI which is expensive and time comsuming technique. Therefore the aim of this study was to find whether visceral fat area measured with MRI correlates to other simpler fat measuring techiques, namely DXA, bioimpedance and waist circumference. In addition the purpose was to find whether physical activity correlates to the measurements of abdominal fat with different devices (MRI, DXA, bioimpedance and waist circumference).
For the purpose of the study a set of 23 young normal weight adult male monotsy
gotic twin pairs from the FITFATTWIN study was used (total subject number n=46). The abdominal fat was measured with waist circumference, bioimpedance, DXA and MRI. In addition a retro-spective physical activity interview was performed to assess leisure-time physical activity volume during the past three years. The degree of correlations between devices (inter-device correlation) and the correlation between physical activity and devices was calculated using Pearson correlation coefficient. Fischer´s Z-transformation was used to determine the signifi-cance of differences between correlations. Furthermore, the participants were divided into inactive and active group based on their physical activity level (cut-point for division was 3.7 METh/day). The degree of correlation between physical activity and devices in the inactive and active group was calculated using Spearman correlation coefficient. The Mann Whitney exact test and Independent-Samples T Test were used to determine differences between groups.
Correlations between visceral fat area measured with MRI and the measurement of abdominal fat with other devices were r=.749–.901 (p<.001) with significant differences (p<.05) between the strongest and the weakest correlations. Correlations between physical activity (mean 4.7 METh/d) and the measurements of the abdominal fat with different devices were r= -.495 – -.601 (p<.001). In active group correlations between physical activity and the measurements of abdominal fat were r= -.472 – -.670 (p<.05). However, the correlation between physical activ-ity and waist circumference wasn’t significant (r = -.418, p=NS). Also in inactive group corre-lations between the same variables weren’t significant. Compared to the inactive group (p=.001–.048) the active group had significantly less fat in their body and less abdominal fat. However, there weren’t significant difference between groups in BMI.
Results of this study show that the measurements of abdominal fat with DXA, bioimpedance and waist circumference are useful to estimate the accummulation of visceral adipose tissue in normal weights men. However, these devices can’t distinguish between different abdominal adipose tissue deposits. This study also shows that a physically active lifestyle decreases the amount of whole body and visceral adipose tissue in normal weight men and MRI, DXA, bi-oimpedance and waist circumference are usefull devices to detect these changes. The BMI and in really active persons waist circumference not necessarily detect it.
Keywords: visceral adipose tissue, MRI, DXA, bioimpedance, waist circumference, physical activity
...
