Onko kissantappo taidetta? : kamppailua taiteen määrittelyvallasta
Tämän tutkimuksen kohteena on suomalainen taidekeskustelu 1990-luvun taitteesta 2000-luvulle. Tutkimuksen aineisto koostuu pääosin Teemu Mäen videoteoksista Sex and death (1989) sekä My way, a work in progress (1994) kirjoitetuista sanomalehtiteksteistä sekä näihin teoksiin liitty-vistä muista teksteistä ja materiaalista, kuten oikeudenkäyntiasiakirjoista, eduskuntakysymyksistä, radio-ohjelmista ja keskustelupalstaviesteistä.
Tutkimuksessa selvitetään, mistä vuosina 1990 ja 2004 käydyissä Mäen teoksiin liittyvissä julkisissa keskusteluissa oli kyse. Tutkimus ponnistaa aiemmasta suomalaisia kulttuurikiistoja koskevasta tutkimuksesta, institutionaalisesta taideteoriasta sekä taiteen ja taiteilijan määrittelyjä koskevasta tutkimuksesta. Bourdieun kenttäteoriaa soveltamalla avautuu näkymä kamppailuun taiteen kentällä: Vuonna 1990 joukko taiteilijoita ja kulttuurialan ihmisiä kyseenalaisti Helsingin Sanomien kuvataidekriitikon määrittelyvallan. Vuonna 2004 kyseenalaistettiin opetusministeriön sekä nykytaiteen museo Kiasman määrittelyvalta. Jälkimmäisen keskustelun teemoja olivat taiteen julkinen tuki sekä sensuuri.
Molemmat keskustelut sijoittuvat osaksi omaa aikaansa: 1990-luvun alussa Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen valta oli kasvanut muiden lehtien kulttuuritoimitusten heikentymisen myötä. Aika oli myös videotaiteelle vihamielinen: Suomessa oli voimassa harvinaisen ankara videosensuurilaki, ja videotaide oli vasta vakiintumassa oleva taidemuoto. 2000-luvulle tultaessa nykytaiteen museo oli niittänyt kyseenalaista mainetta ARS-näyttelyillä ja suomalaisia järkyttivät myös metrosurma sekä Irakin vankiloissa kuvatut kidutusvideot. Myös kahden keskustelun välissä tapahtunut tekninen kehitys erotti niitä: internetin myötä vuonna 2004 kansalaisilla oli keskustelussa merkittävä rooli.
Kulttuurikiista järkytti hetken ajan määrittelyvallan jakautumista: kissantappokohtauksen sisältävä video siirrettiin painostuksen alla Kiasman taidekokoelmista Kuvataiteen keskusarkiston tutkimusarkistoon. Muita, laajempia vaikutuksia ei erilaisten asiakirjojen valossa kiistalla ollut, ja taiteen määrittelyvalta palautui niille, joilla oli vakain asema taiteen kentällä.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Toimittajien ja itseoppineiden maaseutukirjeenvaihtajien suhde osana suomenkielisen lehdistön nousua 1847-1865
Stark, Laura (Suomen Historiallinen Seura, 2013)Aiempi suomalaisen lehdistön syntyä koskeva tutkimus on keskittynyt lehden toimittajiin, painotoimintaan ja lehtien poliittisiin sisältöihin. Tutkimuksessa ei ole perehdytty itseoppineiden kirjoittajien osallistumiseen ... -
Kuohahdus Suomen kansan sydämestä : henkilömonumentti diskursiivisena ilmiönä 1900-luvun lopun Suomessa
Lähdesmäki, Tuuli (Jyväskylän yliopisto, 2007)Suomeen pystytettiin vuosien 1989–2000 välisenä aikana lähes yhdeksänkymmentä henkilömonumenttia tai -muistomerkkiä. Osa näistä teoksista aiheutti julkista keskustelua, eräät hyvinkin kiivaita debatteja, joissa sanailtiin ... -
Tuhoa, tehoa ja tuhlausta : Helsingin sanomien ja New York Timesin ydinaseuutisoinnin tarkastelua diskurssianalyyttisestä näkökulmasta 1945-1998
Mäkilä, Kimmo (Jyväskylän yliopisto, 2007) -
"Keitä me olemme? Mitä me haluamme?" : eläinoikeusliike määrittelykamppailun, marginalisoinnin ja moraalisen paniikin kohteena suomalaisessa sanomalehdistössä
Juppi, Pirita (Jyväskylän yliopisto, 2004)Pirita Juppi tutki väitöskirjassaan eläinoikeusliikkeen suomalaisessa sanomalehdistössä saamaa julkisuutta. -
Strategic Communication for Cyber-security Leadership
Kuusisto, Rauno; Kuusisto, Tuija (Peregrine Technical Solutions, LLC, 2013)The purpose of this paper is to form a preliminary hypothesis about how to identify characteristics that a leader needs to focus on when aiming at cyber-security leadership. The paper studies the key concepts and terms of ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.