Miten lapsesta puhutaan? : kasvattajien kuvauksia pienten lasten osallisuudesta päivähoidossa

Abstract

Tiivistelmä. Kankimäki, Saara. 2014. Miten lapsesta puhutaan? Kasvattajien kuvauksia pienten lasten osallisuudesta päivähoidossa. Varhaiskasvatustieteen pro gradu-tutkielma. Kasvatustieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto. 84 sivua + 3 liitettä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, miten pienten ryhmässä työskentelevät kasvattajat kuvaavat lasta ja millaiseksi lapsen osallisuus muodostuu kasvattajien kuvauksissa. Lapset ja lapsuus ovat keskeisiä aiheita yhteiskunnallisessa keskustelussa ja sen myötä keskeiseksi puheenaiheeksi on noussut myös lasten osallisuus. Tutkimus oli laadullinen ja tutkimusotteena toimi diskurssianalyyttinen tarkastelu. Tutkimuksen aineistona oli kuusi teemahaastattelua, jotka tehtiin kahdessa eri päiväkodissa. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2010. Haastateltavat työskentelivät haastattelujen aikana päiväkodin pienten lasten ryhmässä. Tutkimuksen aineistoa lähestyttiin sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta. Sen mukaan sosiaalinen todellisuus rakentuu merkityksistä, joita muodostamme kielen kautta. Haastattelujen analyysin pohjalta muodostui kolme kehystä, joiden kautta lasta kuvataan. Nämä kehykset ovat iän mukaan kehittyvä lapsi, hoivattava lapsi ja kyvykäs lapsi. Iän mukaan kehittyvän lapsen kehyksessä puheet pohjautuvat ikäkausioletuksiin, jolla tarkoitetaan sitä, että ikä kertoo minkälainen lapsi on. Näihin oletuksiin perustuen suunnitellaan ja järjestetään iän mukaan kohdistettua erityistä toimintaa sekä arvioidaan ja kuvataan lasten yksilöllisiä kehitysvaiheita. Tässä kehyksessä osallisuus ilmenee lasten iän, taitojen ja mielenkiinnon huomioimisena ja niihin reagoimisena. Hoivattavan lapsen kehyksessä lasta kuvataan hoivan kohteena, jonka perustarpeista huolehditaan ja niistä välitetään yksilöllisesti huomioiden. Tähän kehykseen liittyivät puheet sekä lapsen fyysisten että psyykkisten tarpeiden huolehtimisesta ja välittämisestä. Hoivan kehyksessä osallisuus ilmenee lapsen erilaisten tarpeiden huomioimisena ja niihin reagoimisena. Kyvykkään lapsen kehyksessä muotoutuu oletus lapsesta, joka on taitava ja kyvykäs ilmaisemaan omia toiveitaan, näkemyksiään ja kokemuksiaan. Osallisuus ilmenee tässä kehyksessä lasten yksittäisinä valintoina ja toiveiden tekemisenä, jotka rajoittuvat yksittäisiin tilanteisiin lasten välittömässä lähiympäristössä. Keskeisin tämän tutkimuksen tulos on, että aikuiset ovat vastuussa lopullisista päätöksistä ja lapset voivat vaikuttaa arkeen yksittäisissä tilanteissa käytännön ja henkilökohtaisella tasolla. Näitä tilanteita aikuiset hallitsevat ja kontrolloivat. Tiivistettynä lasten osallisuus rakentuu laajemmalla tasolla välilliseksi ja aikuislähtöiseksi. Lasten suora vaikuttaminen näyttäytyy lapsen henkilökohtaisella tasolla välittömässä lähiympäristössä. Tämä tutkimus tuo esille sen, millä eri tavoin lapsesta puhutaan ja millaiseksi lasten vaikutusmahdollisuudet muotoutuvat pienten ryhmän kontekstissa. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että pienten ryhmässä työskentelevien aikuisten kuvauksia lapsista kehystävät tietynlaiset päivähoidon institutionaaliset käytännöt ja rutiinit. Aikuisten erilaiset tavat kuvata lasta voivat ilmentää lapsena olemisen ja osallisuuden mahdollisuuksia päivähoidon kontekstissa.