Tämä pro gradu -tutkielma on laadullinen tapaustutkimus huostassa olleiden lasten sisarussuhteista. Tutkielmassa on lähdetty etsimään vastauksia kysymyksiin: mitä sisarussuhteet merkitsevät sijoitet-tuina olleille lapsille, miten sisaruus on huomioitu huostaanotossa ja miten huostaanotto on vaikut-tanut sisarussuhteisiin. Tarkastelun kohteena on kolme sijoitushistorialtaan erityyppistä sisarustapa-usta. Sonja ja Sanna ovat olleet sijoitettuina eri sijaishuoltopaikoissa, Lauran ja Lassen sijoitushisto-ria on sama ja Tiia ja Toni ovat olleet sijoitettuina sekä samassa että eri sijaishuoltopaikoissa. Tut-kielman aineisto muodostuu sisarusten haastatteluista sekä heitä koskevista salassa pidettävistä do-kumenteista. Aineistoa on analysoitu teoriaohjaavalla sisällönanalyysi menetelmällä. Tutkielman kontekstina toimii lastensuojelu sekä huostaanottoprosessi. Sen teoreettinen viitekehys muodostuu sisaruutta ja sisarussuhdetta koskevista teorioista. Tässä tutkielmassa sisarussuhdetta tarkaste
llaan sijoitetun lapsen perhesuhteena.
Tutkimustulokset osoittavat sijoitettujen lasten sisarussuhteiden olevan monimuotoisia ja monimer-kityksellisiä. Lapsuuden kodin turvattomuudella on vaikutus sisarussuhteisiin. Turvattomassa ko-dissa lapsuutensa eläneet lapset joutuvat ottamaan enemmän vastuuta sisarusten hoidosta ja etenkin esikoisten rooli huolehtijana on suuri. Turvaton koti vaikuttaa myös sisarusten väliseen emotionaa-liseen intensiteettiin. Turvattomassa kodissa sisarukset hakevat läheisyyttä ja turvaa toisistaan ja sisarusten antama emotionaalinen tuki on tärkeää.
Sisarussuhteiden huomioimisessa huostaanotossa on selviä puutteita ja dokumentit osoittavat, ettei sisarussuhteiden merkityksiä ole lasten huostaanottopäätöksissä tai asiakassuunnitelmissa selvitetty riittävän laajasti. Huostaanoton johdosta suhde siskoon tai veljeen voi katketa ja sisarussuhteiden tukemisessa sijoituksen aikana on vaihteluja. Sisarussuhteen tukemisessa sijaishuoltopaikoilla on iso rooli ja huostaanoton vaikutukset sisarussuhteisiin ovat yksilöllisiä. Samassa sijaishuoltopaikas-sa olleille sisarusten läsnäolo ja tuki oli merkittävä. Toisaalta sisarusten eri sijaishuoltopaikkoihin sijoittamisessakin on löydettävissä myös myönteisiä vaikutuksia sisarussuhteelle. Erottamisen myö-tä sisarussuhde voi parantua tai sisarukset eivät vaikuta haitallisesti toisiinsa. Huostaanotto voi lä-hentää ja tehdä sisarussuhteista entistäkin tärkeämpiä perhesuhteita.
Sisarussuhde aikuisena on tärkeä perhesuhde ja tulokset osoittivat sisarusten yhteydenpidon olevan tiivistä huostaanoton jälkeen. Yhdessä tapauksessa tiivis suhde sisaruksiin ja tarve saada tukea sisa-ruksilta vaikeutti itsenäistymistä ja aikuistumista. Sillä, onko sisaruksilla muita tukea tarjoavia per-hesuhteita, on vaikutus sisarussuhteisiin. Ohut sosiaalinen verkosto tekee sisarussuhteista ensisijai-sen tärkeitä.
...
