dc.contributor.author | Berlin, Karoliina | |
dc.date.accessioned | 2014-05-22T16:49:31Z | |
dc.date.available | 2014-05-22T16:49:31Z | |
dc.date.issued | 2014 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1435780 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/43525 | |
dc.description.abstract | Tutkimuksessani olen selvittänyt, millaisia kotoutumiskokemuksia on perhesiteen perusteella Suomeen muuttaneilla pääkaupunkiseudulla asuvilla venäläistaustaisilla naisilla, jotka elävät tai ovat eläneet kaksikulttuurisessa liitossa, ja miten heidän käytännön kokemuksensa vastaavat hallinnon kotoutumistavoitteita ja kotouttamispolitiikkaa. Omakohtaisten kokemusten selvittämiseksi olen käyttänyt aineistonkeruumenetelmänä haastattelua. Haastattelin tutkimustani varten yhdeksää naista. Aineistooni kuuluu myös kotoutumiseen liittyviä lakeja ja poliittisia ohjelmia, joista olen johtanut kysymyksiä haastattelurunkooni. Lisäksi haastattelurungossa on kysymyksiä liittyen venäläisyyden, sukupuolen ja perheen vaikutuksiin kotoutumisessa. Niiden laatimisessa olen käyttänyt apuna myös aiempaa tutkimusta. Käyttämäni analyysimenetelmä on teoriaohjaava sisällönanalyysi, joka on merkityksenantoja tarkasteleva menetelmä. Siinä aiempi tieto toimii apuna analyysin edetessä.
Tutkimukseni tulokset osoittavat, että kotouttamispoliittiset tavoitteet ja haastateltavien kotoutumistavoitteet ovat lähtökohtaisesti varsin yhtenevät, ja haastateltavat pyrkivät toteuttamaan hallinnon suosimaa akkulturaatioasennetta – integraatiota. Tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavat monet eri tekijät, kuten kotoutumista edistävät toimenpiteet, jotka ovat useimman haastateltavan kohdalla auttaneet, mutta joidenkin kohdalla myös vaikeuttaneet kotoutumista. Lisäksi kotoutumiseen vaikuttavat etnisyyden lisäksi henkilökohtaiset ominaisuudet, jotka vaikuttavat siihen, miten itse pyrkii kotoutumaan sekä siihen, miten maahanmuuttaja otetaan yhteiskunnan suunnalta vastaan. Kotoutumisessa vuorovaikutteisuudella onkin keskeinen merkitys. Kotoutumistavoitteiden saavuttamista ovat vaikeuttaneet kokemukset ympärillä olevien ihmisten varautuneista, joskus jopa negatiivisista, asenteista venäläisiä tai ulkomaalaisia kohtaan. Tämä ilmentää aukkoa hallinnon asenteiden ja maahanmuuttajien arkitasolla kohtaamien asenteiden välillä. Kotoutumisen jatkuvuudesta ja vuorovaikutteisuudesta johtuen kotoutuja voi kokea muutosta etnisyydessä ja kulttuurissa, ja kokea olevansa yhtä aikaa venäläinen ja suomalainen. Perheen ja puolison merkitys kotoutumisessa on keskeinen. Myös sukupuolella sekä Suomen ja Venäjän erilaisiksi koetuilla sukupuolijärjestelmillä on, haastateltavasta riippuen, ollut vaikutusta kotoutumiseen. Hallinto on huomioinut perheen ja sukupuolen vaikutuksen kotoutumiseen kapea-alaisesti.
Kotoutuminen on monimutkainen ja jatkuva ilmiö, jossa elämän eri osa-alueet ja niillä tapahtuvat vuorovaikutusprosessit vaikuttavat toinen toisiinsa yksilöstä riippuen. Eri osa-alueiden painoarvojen sekä osa-alueiden välisten kytkösten merkitykset ovat yksilökohtaisia. | fi |
dc.format.extent | 1 verkkoaineisto (104 sivua) | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | integraatio | |
dc.subject.other | akkulturaatio | |
dc.subject.other | etnisyys | |
dc.subject.other | kulttuuri | |
dc.subject.other | venäläisyys | |
dc.subject.other | sukupuoli | |
dc.subject.other | perhe | |
dc.title | "Täällä on mun koti, Venäjä mun kotimaa" : perhesiteen perusteella Suomeen kaksikulttuuriseen liittoon muuttaneiden venäläisnaisten kotoutumiskokemuksia ja suomalainen kotouttamispolitiikka | |
dc.title.alternative | Perhesiteen perusteella Suomeen kaksikulttuuriseen liittoon muuttaneiden venäläisnaisten kotoutumiskokemuksia ja suomalainen kotouttamispolitiikka | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201405221794 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu | fi |
dc.type.ontasot | Master's thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Social Sciences and Philosophy | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Valtio-oppi | fi |
dc.contributor.oppiaine | Political Science | en |
dc.date.updated | 2014-05-22T16:49:31Z | |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 208 | |
dc.subject.yso | maahanmuuttopolitiikka | |
dc.subject.yso | maahanmuutto | |
dc.subject.yso | maahanmuuttajat | |
dc.subject.yso | kotoutuminen | |
dc.subject.yso | kielen oppiminen | |
dc.subject.yso | työllistyminen | |
dc.subject.yso | integraatio | |
dc.subject.yso | akkulturaatio | |
dc.subject.yso | etnisyys | |
dc.subject.yso | kulttuuri | |
dc.subject.yso | venäläisyys | |
dc.subject.yso | sukupuoli | |
dc.subject.yso | perhe | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |