Keski-ikäisten identiteetin kehittyminen ja sen yhteydet elämäntapahtumiin

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin keski-ikäisten identiteetin kehittymistä, eli sen pysyvyyttä tai muutosta sekä elämäntapahtumien yhteyttä niihin. Aineistona käytettiin suomalaista Lapsesta aikuiseksi –pitkittäistutkimusta: 42 ja 50-vuotiaiden identiteettihaastattelua (n=216–243) ja 50-vuotiaiden elämänhistorian kalenteria (n=274). Tutkimuksen teoreettinen viitekehys oli Marcian identiteettiteoria, joka rakentuu neljästä identiteettiluokasta: selkiintymättömästä, omaksutusta, etsivästä ja saavutetusta. Tämän lisäksi identiteetti jakautuu osa-alueisiin, joista tässä tutkittiin politiikkaa, elämänkatsomusta, työtä, elämäntyyliä, parisuhdetta ja vanhemmuutta. Näiden ohella tarkasteltiin osa-alueista rakennettua kokonaisidentiteettiä. Lisäksi tutkittiin tyypillisiä ja poikkeuksellisia elämäntapahtumia, jotka ovat aiemmissa tutkimuksissa olleet yhteydessä identiteetin muutoksiin. Nämä olivat solmitut avo- tai avioliitot, avo- tai avioerot, lasten muutto pois kotoa, sekä työttömyys. Tutkimuksen kohteena olivat myös kriittiset ja yllättävät elämäntapahtumat, jotka olivat oma tai läheisen sairastuminen, onnettomuuteen tai rikoksen uhriksi joutuminen ja kuolema. Identiteetin osa-alueiden identiteettiluokissa ilmeneviä sukupuolieroja tarkasteltiin χ² -riippumattomuustestillä ja identiteettiluokkien muutosta McNemarin testillä. Kokonaisidentiteetin muutosta testattiin toistomittausten MANOVA:lla. Elämäntapahtumien ja identiteetin muutosten välisiä yhteyksiä tutkittiin multinomisella logistisella regressioanalyysilla.

Tulokset osoittivat, että kokonaisidentiteetti etenee keski-iässä kohti saavutettua identiteettiä, mutta kehittymisen suunta vaihtelee identiteetin eri osa-alueilla. Identiteetin osa-alueilla ilmeni pysyvyyttä etenkin saavutetussa ja omaksutussa identiteetissä ikävaiheesta toiseen. Poliittisessa identiteetissä esiintyi selkiintymättömyyden pysyvyyden ohella miehillä saavutetun ja naisilla omaksutun identiteetin kasvua. Etsintä oli keski-iässä vähäistä, mutta sitä esiintyi elämäntyyli-identiteetissä. Elämäntapahtumista ero parisuhteesta, rikoksen uhriksi joutuminen, onnettomuudet ja sairastumiset olivat yhteydessä identiteetin muutoksiin. Merkitseviä yhteyksiä ilmeni erityisesti työidentiteetissä, mutta myös poliittisessa ja elämänkatsomusidentiteetissä. Saavutetun identiteetin pysyvyys tai siihen siirtyminen oli tyypillistä eri elämäntapahtumien yhteydessä. Selkiintymättömän identiteetin pysyvyys tai siihen siirtyminen olivat yhteydessä parisuhteen päättymiseen. Tulostemme perusteella etenkin kriittisillä ja yllättävillä elämäntapahtumilla voi olla yhteyttä identiteetin kehittymiseen. Tutkimustuloksia voidaan soveltaa identiteetin kehittymisen ymmärryksen lisäämisessä. Keski-ikäisten elämäntapahtumien ja identiteetin välisten yhteyksien tutkiminen on ollut aiemmin vähäistä, joista tutkimuksemme toi arvokasta tietoa.