Mielivaltaista kasvatusta : vallan ja työn valotuksia yrittäjyyskasvatukseen

Abstract

TIIVISTELMÄ MIELIVALTAISTA KASVATUSTA Vallan ja työn valotuksia yrittäjyyskasvatukseen Esko Harni Filosofia ja Kasvatustiede Pro gradu-tutkielma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos / Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto Ohjaajat: Olli-Pekka Moisio ja Pentti Moilanen Kevät 2014 196sivua

Tämä tutkielma käsittelee yrittäjyyskasvatuksen suhdetta uudenlaisiin työn, vallan ja hallinnan muotoihin. Tutkielma argumentoi, että yrittäjyyskasvatus on paradigmaattinen koulutuspoliittinen reformi nykyisessä talouden vaiheessa ja sitä mukailevissa hallinnan ja vallan muodoissa.

Yrittäjyyskasvatusta käsitellään tutkielmassa lähinnä sisäisen yrittäjyyden näkökulmasta. Työn ja tuotannon analyysi keskittyy puolestaan niin kutsutun uuden työn ja postfordismin perinteeseen. Vallan kohdalla olen taas painottanut Michel Foucault’n ja hänen analyysiaan jatkaneen Gilles Deleuzen kirjoituksia nyky-yhteiskunnalle tyypillisistä vallan ja hallinnan muodoista. Nämä näkökulmat toimivat ”vallan ja työn valotuksina”, joista käsin yrittäjyyskasvatusta tarkastellaan.

Tutkielman ensimmäinen osa käsittelee valtaa, hallintaa ja työtä yhteiskunnallis-taloudellisessa kontekstissa, jota olen nimittänyt postfordismiksi ja kontrolliyhteiskunnaksi. Kontrolliyhteiskunnalla viittaan kurillisten suljettujen instituutioiden, kuten koulun avautumiseen muuhun yhteiskuntaan ja markkinoille. Tämä tarkoittaa, että koulun toiminta muuttuu epämääräiseksi puuttumiseksi ihmisen elämään ja hänen persoonallisiin piirteisiinsä. Kontrolliyhteiskunta toimii mielivallanmekanismein, jotka pyrkivät hallitsemaan ihmistä jo ennalta, hänen mielensä ja mahdollisten kykyjensä kautta.

Seuraavaksi käsittelen postfordistista tuotantoa ja niin kutsuttua uutta työtä. Näissä luvuissa esitän, että työ on –pitkälle teollistuneissa länsimaissa –muuttunut siten, että pitkään itsestään selvinä pidetyt rajat työn ja vapaa-ajan, tuottavan ja ei-tuottavan työn sekä työntekijän persoonallisuuden ja työn tekemisen välillä ovat hämärtyneet ja sekoittuneet toisiinsa. Uudessa työssä korostuvat ihmisen yleinen kyky oppia uutta, kyky sopeutua uusiin, epävarmoihin tilanteisiin sekä yleiset kommunikaatiokyvyt, joita myös yrittäjyyskasvatukseen liittyvissä koulutuspoliittisissa dokumenteissa painotetaan.

Tutkielmani toisessa osassa, joka vastaa sisällöiltään selkeämmin kasvatustiede oppialan sisältöjä, käsittelen ensin yrittäjyyskasvatusta osana koulutuspoliittista -ja eetoksellista muutosta, jonka myötä perinteinen suljettu kouluinstituutio avautuu yhteiskuntaan ja muuttaa toimintaansa yrityslogiikan mukaiseksi. Tämä tarkoittaa, että koulu menettää auktoriteettinsa toimia suljettuna instituutiona ja joutuu vastamaanmuualta yhteiskunnasta ja markkinoilta tulleisiin haasteisiin. Seuraavaksi tutkielmassa käsitellään sisäisen yrittäjyyden käsitettä sekä kolmea tutkielmani keskeistä yrittäjyyskasvatuksen osa-aluetta: elinikäistä oppimista, yrittäjämäisiä kykyjä ja niiden oppimista sekä yrittäjämäistä toimintakulttuuria ja oppimisympäristöä. Näiden teemojen kautta pureudun tarkemmin yrittäjyyskasvatuksen luonteeseen, jossa korostuvat satunnaiset kontrollit, elinikäinen vaatimus olla oppivainen ja muuttaa itseään jatkuvanmuutoksen keskellä sekä hallinta, joka perustuu epävarmoihin ja epävakaisiin oppimisympäristöihin ja toimintakulttuureihin.

Tutkielman keskeisin johtopäätös on, että ymmärtääkseen yrittäjyyskasvatuksen merkitystä nykyisessä yhteiskunnallis-taloudellisessa kontekstissa on johdonmukaista käsitellä sitä osana tuotannollista muutosta, jota olen nimittänyt postfordismiksi ja uudeksi työksi, ja tätä muutosta mukailevaa hallintaa, jota olen puolestaan nimittänyt kontrolliyhteiskunnaksi ja mielivallaksi.

Yrittäjyyskasvatusta voidaan kutsua mielivaltaiseksi kasvatukseksi, sillä kasvattamalla sisäistä yrittäjää, yrittäjyyskasvatus pyrkii tarttumaan suoraan ihmisen ”mieleen”: ihmisen kykyyn tuntea, kykyyn sopeutua uusiin ympäristöihin, kykyyn johtaa itseään johdonmukaisesti epävarmoissa tilanteissa ja niin edelleen. Toisaalta mielivalta viittaa yrittäjyyskasvatuksen kohdalla kasvatuksen ja koulutuksen muuttumiseksi epämääräiseksi puuttumiseksi ihmisen koko elämän aikaan. Tästä syystä myös koulun rooli legitimoituna suljettuna instituutiona asettuu kyseenalaiseksi. Yhteiskunnallis-taloudellisessa kontekstissa, jota leimaa yleinen ja jatkuva epävarmuus, koulu joutuu perustelemaan olemassa olonsa aina uudelleen kulloisenkin ulkoa tulleenhaasteen edessä. Mielivallan ja yrittäjyyskasvatuksen myötä koulu alkaa toimia mielivaltaisesti, vailla mieltä.