Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorSyrén, Susanne
dc.date.accessioned2014-05-09T07:00:29Z
dc.date.available2014-05-09T07:00:29Z
dc.date.issued2014
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1434500
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/43355
dc.description.abstractAikaisempi tutkimus tulotason ja hyvinvoinnin yhteydestä on keskittynyt tarkastelemaan bruttokansantuotteen ja tuloarvioiden suhdetta hyvinvointiin. Tässä tutkimuksessa otetaan osaa hyvinvoinnin ja tulotason väliseen keskusteluun laajentamalla tarkastelua todellisen ja arvioidun tulotason merkitykseen hyvinvoinnin kannalta. Hyvinvointimuuttujat, joita tutkimuksessa käytetään ovat elämään tyytyväisyys, onnellisuus, psykologinen hyvinvointi ja sosiaalinen hyvinvointi. Persoonallisuuden osuutta hyvinvointiin tarkastellaan sekä yksittäisenä tekijänä, että osana tulojen rajahyötyä. Persoonallisuusmuuttujina käytetään Big Five –persoonallisuuspiirteitä, joita ovat tunnollisuus, avoimuus uusille kokemuksille, neuroottisuus, ulospäin suuntautuneisuus ja sovinnollisuus. Tutkimuksessa käytetään pitkittäistutkimuksen Lapsesta aikuiseksi -aineistoa (LAKU, the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development). Aineisto koostuu 369 oppilaasta, jotka olivat tutkimuksen alkaessa vuonna 1968 Jyväskylän kaupungin kansakoulun toisella luokalla. Kuudesta pääseurantavaiheesta tässä tutkimuksessa tarkastellaan kahta viimeistä, tutkittavien ollessa 42- ja 50-vuotiaita. Tutkimuksessa havaitaan positiivinen korrelaatio tulotason ja hyvinvoinnin väliltä, mutta tämän korrelaation merkitsevyydet häviävät, kun tarkastelussa huomioidaan kontrollimuuttujat. Tulotason merkitys on suurin tarkasteltaessa sosiaalista hyvinvointia. Lisäksi havaitaan, että todellisissa ja arvioiduissa tuloissa on eroavaisuuksia, ja siksi tulokset käytettäessä eri tulomuuttujaa eroavat toisistaan. Persoonallisuuspiirteillä havaitaan merkitsevä yhteys hyvinvointiin niin, että erityisesti neuroottisuuden kerroin on negatiivinen ja ulospäin suuntautuneisuuden positiivinen. Tulotason ja hyvinvoinnin yhteisvaikutustermien merkitsevyydet jäävät vähäisiksi, mikä viittaisi siihen, että persoonallisuuden piirteillä ei ole yhteyttä koettuun tuloista saatavaan hyötyyn. Tämä tulos saattaa osittain selittyä otoskoolla.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (84 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherTulotaso
dc.subject.otherpersoonallisuus
dc.subject.otherelämään tyytyväisyys
dc.subject.otheronnellisuus
dc.subject.otherpsykologinen hyvinvointi
dc.subject.othersosiaalinen hyvinvointi
dc.subject.otherpitkittäistutkimus
dc.titleTulotaso ja persoonallisuus hyvinvoinnin osatekijöinä : havaintoja pitkittäistutkimuksesta
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201405091657
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKauppakorkeakoulufi
dc.contributor.tiedekuntaSchool of Business and Economicsen
dc.contributor.laitosTaloustieteetfi
dc.contributor.laitosBusiness and Economicsen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineKansantaloustiedefi
dc.contributor.oppiaineEconomicsen
dc.subject.methodPitkittäistutkimus
dc.date.updated2014-05-09T07:00:29Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi2041
dc.subject.ysotulotaso
dc.subject.ysopersoonallisuus
dc.subject.ysoonnellisuus
dc.subject.ysotyytyväisyys
dc.subject.ysohyvinvointi
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot