| dc.description.abstract | Tiivistelmä. Säyrylä, Suvi ja Vääräsmäki, Johanna. 2014. Työssäjaksaminen ja eettinen stressi varhaiskasvatustyössä. Varhaiskasvatustieteen kandidaatintutkielma. Kasvatustieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto. 63 sivua + liitteet.
Varhaiskasvatustyö on muuttunut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana yhä haastavammaksi työhön kohdistuvien vaatimusten kasvaessa. Tällä on merkitystä varhaiskasvattajien työhyvinvointiin, sillä kiireinen ja haasteellinen työilmapiiri saattaa aiheuttaa eettistä kuormittuneisuutta. Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, miten eettinen stressi ilmenee varhaiskasvatustyössä ja kuinka yleistä se on. Lisäksi tarkasteltiin eettistä stressiä aiheuttavia ja vähentäviä tekijöitä sekä tutkittiin eettisen stressin merkitystä työssäjaksamisen kannalta.
Tutkimuksen lähestymistapa oli kvantitatiivinen eli määrällinen, mutta sitä täydennettiin laadullisilla kysymyksillä. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna kyselylomaketutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin viidestä erikokoisesta, eri puolilla Jyväskylää sijaitsevasta päiväkodista. Informantteina toimi päiväkotien henkilöstö eri ammattiryhmineen. Aineiston analyysi suoritettiin SPSS-ohjelmiston avulla.
Tutkimustuloksista ilmeni, että eettisen stressin kokeminen on hyvin yleistä varhaiskasvattajien keskuudessa ja ilmenee tyypillisimmin väsymyksenä, uupumuksena, ärtymyksenä ja turhautumisena. Tulosten mukaan varhaiskasvattajat kokevat työssäjaksamisen tasonsa hyväksi, vaikkakin eettisten ristiriitatilanteiden kohtaaminen heikentää työntekijöiden työssäjaksamista. Eettistä stressiä aiheuttavat tekijät liittyivät kiireeseen, suuriin lapsiryhmiin, henkilökunnan riittämättömään määrään sekä ylemmän johdon linjauksiin. Tuloksista selviää, että hyvä, keskusteleva ja avoin työilmapiiri, työtovereiden tuki, arjen huumori ja toimiva johtajuus ovat selkeimmin eettistä stressiä vähentäviä tekijöitä. Tulosten mukaan eettisen stressin ja työssäjaksaminen kannalta on tärkeää, että työntekijät pystyvät toteuttamaan työssään itseään ja että työ tarjoaa heille mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan.
Aiemmin eettistä stressiä on tutkittu lähinnä terveydenhoito- ja sosiaalialalla, mutta tämä tutkimus osoittaa, että eettistä stressiä esiintyy myös varhaiskasvatustyössä. Tutkimustulosten mukaan päiväkodinjohtajilla on suuri merkitys työyhteisön toimivuuteen ja sitä kautta työyhteisön hyvinvointiin. Tutkimuksen perusteella eettisen stressin tunnistaminen ilmiönä onkin tärkeää, jotta työyhteisössä osattaisiin kiinnittää huomiota ongelmakohtiin sekä eettiseen ohjeistukseen. Tätä kautta avautuu mahdollisuus keskustella työyhteisössä haastavista ja vaikeista tilanteista sekä pohtia niihin yhdessä ratkaisuja. Tutkimustulosten perusteella eettistä stressiä on mahdollista vähentää ja työhyvinvointia parantaa vaikuttamalla työolosuhteisiin sekä lisäämällä työnohjausta ja koulutusta. Tutkimuksesta myös selviää, että työntekijöiden työssäjaksaminen paranee, mikäli he pystyvät vaikuttamaan työhönsä sekä kehittämään omaa osaamistaan työssään. Tämä puolestaan vähentää eettisen stressin kokemista.
Asiasanat: työhyvinvointi, eettinen kuormittuneisuus, eettinen stressi, eettiset dilemmat, varhaiskasvatus, työssäjaksaminen
Keywords: occupational well-being, ethical strain, ethics stress, ethical dilemmas, early childhood education, coping with workload | fi |
