Show simple item record

dc.contributor.authorLehosmaa, Kaisa
dc.date.accessioned2014-04-14T12:07:49Z
dc.date.available2014-04-14T12:07:49Z
dc.date.issued2014
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1312862
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/43219
dc.description.abstractItämerennorppa (Phoca hispida botnica) on uhanalainen ja suojeltu laji Itämerellä, sillä hyljekannat romahtivat 1900-luvulla laajan metsästyksen ja ympäristömyrkkyjen vuoksi. Perämerellä hyljekanta on tällä hetkellä kasvussa, ja harmaahylkeiden (Halichoerus grypus) ja itämerennorppien aiheuttamat vahingot ovat kasvaneet. Hylkeiden vuoksi kalastajat ovat menettäneet saalista. Hylkeet ovat myös vahingoittaneet kaloja ja rikkoneet pyydyksiä. Eniten tuhoa hylkeet ovat aiheuttaneet siika- (Coregonus lavaretus (L.), kuha- (Sander lucioperca (L.) ja lohi- (Salmo salar L.) kalastukselle. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia 45 itämerennorpan ravintoa kahden biokemiallisen menetelmän avulla: vakaat isotoopit ja rasvahappomääritys. Hiilen ja typen vakaita isotooppeja (δ13C ja δ15N) tutkittiin lihas- ja maksakudoksesta ja rasvahappokoostumus määritettiin traanista. Ravintoa tutkittiin maksakudoksesta, joka määrittää ravinnon muutaman viimeisten viikkojen ajalta ennen pyydystystä, ja tulosta verrattiin ravintomäärityksiin mahanäytteistä. Lihaskudoksen isotooppiarvoista ja traanin rasvahappokoostumuksesta arvioitiin norppien ravintoa viimeisten kuukausien ajalta ennen pyydystystä. Hylkeiden ravinto koostui pääasiassa pelagisista kalalajeista ja pohjakaloista. Keväällä nuoret ja aikuiset hylkeet söivät samankaltaista ravintoa, mutta syksyllä aikuiset söivät enemmän petokalaryhmän kalalajeja (36 %) verrattaessa nuoriin yksilöihin (34 %). Biokemialliset menetelmät määrittivät hylkeiden ravinnon koostuvan silakasta (Clupea harengus membras (L.) ja kolmipiikistä (Gasterosteus aculeatus L.). Pohjakalat kuten kivinilkka (Zoarces viviparous) ja härkäsimppu (Myoxocephalus quadricornis) olivat myös hylkeiden ravintoa. Äyriäisiä hylkeet eivät käyttäneet ravinnokseen. Hylkeiden ravinnon käyttö Perämerellä ei ole yksiselitteinen. Uhanalaisen hyljelajin ravinnonkäyttöä tulisi tutkia enemmän, jotta ongelmat kalatalouden kanssa voitaisiin ratkaista.fi
dc.description.abstractThe Baltic ringed seal (Phoca hispida botnica) is an endangered and protected species in the Baltic Sea which underwent a significant decline in the 20th century mainly due to extensive hunting and environmental toxins. The species is currently increasing its numbers in the Bothnian Bay, where damage caused to fisheries by grey seals (Halichoerus grypus) and Baltic ringed seals has also increased. Seals not only reduce the catch, but also damage fish and break fish traps. Damage has been highest for whitefish (Coregonus lavaretus (L.), zander (Sander lucioperca (L.), and salmon (Salmo salar L.) fisheries. The aim of this thesis was to study the feeding and foraging behaviour of 45 individual Baltic ringed seals to determine species-specific diet using two biochemical methods in combination: stable isotope analysis and fatty acid analysis. Carbon and nitrogen isotopes (δ13C and δ15N) were analysed from muscle and liver tissues, while fatty acid composition was determined from blubber tissues. Short-term diet (within weeks) was determined from isotopic values of liver tissue, and was compared with analyses of stomach contents. Long-term diet (within months) was analysed from isotope values of muscle tissue and fatty acid composition of blubber tissues. The ringed seal diet was concentrated on pelagic and benthic fish species on the Swedish side of the Bothnian Bay. In spring adult and juvenile seals had similar diets, but in autumn adult seals concentrated slightly more on predator fish (36 %) than juveniles (34 %). According to biochemical methods, the most common prey items for seals were Baltic herring (Clupea harengus membras (L.) and three-spined stickleback (Gasterosteus aculeatus L.). There were differences between individuals. Benthic fish species such as eelpout (Zoarces viviparous) and fourhorn sculpin (Myoxocephalus quadricornis) were also abundant in seal diets. There was no evidence of isopods being used as prey. The dietary and foraging behaviour of ringed seals is perhaps not as straightforward as previously assumed. Therefore, further research on diets of this endangered species is needed to help solve problems with fisheries while maintaining sustainable management of seals.en
dc.format.extent1 verkkoaineisto (43 sivua)
dc.language.isoeng
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherbiokemialliset menetelmät
dc.titleDietary differences between Baltic ringed seals (Phoca hispida botnica) based on stable isotope and fatty acid analyses
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201404141519
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sciencesen
dc.contributor.laitosBio- ja ympäristötieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Biological and Environmental Scienceen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineAkvaattiset tieteetfi
dc.contributor.oppiaineAquatic sciencesen
dc.date.updated2014-04-14T12:07:50Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi4012
dc.subject.ysonorppa
dc.subject.ysoravinto
dc.subject.ysoItämeri


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record