Kognition produktiivisten kykyjen yhteinen neuraalinen perusta
Ihminen pystyy luomaan rajattomasti uutta rajatusta aineistosta. Esimerkiksi
rajatulla sanavarastolla voidaan luoda periaatteessa mielivaltaisen pitkiä ja
monimutkaisia lauseita joita emme ole koskaan ennen kuulleet tai lukeneet.
Sama luovuus pätee moniin muihinkin ihmisen kykyihin musiikista,
matematiikkaan, taiteesta työkaluihin. Millään muulla eläinlajilla ei ole tavattu
vastaavanlaisia kykyjä. Onko tämä ihmisen rajaton luovuus peräisin yhdestä
ainoasta lähteestä?
Tämän esityksen tarkoituksena on selventää käsitteitä ja periaatteita, joiden
avulla voisimme muotoilla tutkimusohjelman, jolla voimme sitten lähestyä
kysymystä mielen mahdollisesti yhteisen tuottavan kyvyn luonteesta. Modernit
aivokuvantamismenetelmät (erityisesti fMRI) ovat antaneet viitteitä siitä, että
monet ihmisen luovat ja tuottavat kyvyt aktivoivat tiettyjä vasemman
aivopuoliskon otsalohkon alueita. Erityisesti kielen neuraalit vastineet
sijoittuvat normaalisti sinne. Tuottaville kyvyille tunnetaan kuitenkin muitakin
yhteisiä alueita. Tässä esityksessä olen löytänyt kirjallisuuslähteistä tukea
ajatukselle, että neuroanatomisesti rajattavan yhden erottavan tekijän sijaan
voidaan puhua kielen ja tiettyjen muiden kykyjen rakenteiden muodostaman
verkoston mahdollistamasta valmiudesta ihmiselle ominaiseen
produktiivisuuteen, joka aktivoituu vain tietyssä kulttuurillisessa aktivaatiossa.
...
Humans can create new things limitlessly from limited set of things, or can make “infinite use of finite means” (Chomsky 1966). For example we have only limited set of words, but we can still everyday produce new sentences that nobody has ever said before. This same productivity is common to many human abilities, e.g. music, mathematics, art and use of tools. No other animal show such capabilities. Is this limitless productivity derived from one, single source in human cognition and brain?
The purpose of this thesis is to clarify the notions and principles that can help us to build a research program for approach the question about the nature of productive mind. Modern brain imaging techniques (e.g. fMRI) have identified that many productive abilities activate certain areas in the left frontal lobe. Especially neural correlates for language are located there. However, there are many other common areas for human productivity (e.g. correlates for memory). In this thesis I have found support from scientific literature, that rather than single neural source, it is better to describe network of these areas as a potential source for productivity. This potentiality can only realize under certain cultural activation.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [28125]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Inhimillinen kognitio ja normatiivisten arvostelmien perusta
Puustinen, Ronny (2018) -
Musiikki brändin vahvistajana : äänibrändäyksen teoreettinen perusta
Nieminen, Tommi (2011)Huolimatta siitä, että musiikkia on jo pitkään laajasti hyödynnetty markkinoinnissa, sen roolia brändin rakentamisessa ei ole juurikaan tieteellisesti tutkittu. Tämän vuoksi aihepiiriin liittyvät käsitteetkään eivät ole ... -
Informaatiolukutaidon hallinnan standardeista tiedonhankinnan opetuksen perusta?
Agander, Anja (2001-07-17) -
Katsaus Infrastructure as Code työkaluihin
Ryhänen, Samuli (2023)Tämän kandidaattitutkielman tarkoituksena on selventää pilvipalveluiden yhteydessä käytettävien kehitystyökalujen myötä syntynyttä Infrastructure as Code-käytäntöä, esitellä aihealueen tutkimuksia sekä vertailla sitä varten ... -
Suomalainen äärioikeisto maailmansotien välillä : ideologiset juuret, järjestöllinen perusta ja toimintamuodot
Nygård, Toivo (1982)This study deals with the Finnish extreme right between the World Wars. A special attention has been given to the ideology and procedures of the extreme right, because they have not been dealt with systematically in earlier ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.