Turvemaiden maankäytön vaikutukset kuoriameebayhteisöihin

Abstract

Turvemaiden maankäytöllä on todettu olevan monenlaisia ympäristövaikutuksia, kuten esimerkiksi kasvihuoneilmiötä vauhdittavat kaasupäästöt (esim. CO2 & CH4), turvetuotannon vesistövaikutukset ja turpeenpolton päästöt. Lisäksi turvemaiden maankäytöllä on vahvoja vaikutuksia soihin. Maankäytön ympäristövaikutusten arvioinnissa on käytetty apuna monia eliöryhmiä, esimerkiksi pohjaeläimiä, eläinplanktonia ja kaloja. Kuoriameebat (Testacea) ovat ryhmä pieniä, lajistoltaan monimuotoisia ja laajalle levinneitä yksisoluisia eliöitä. Ne ovat pääasiallisesti akvaattisia eliöitä, ja niitä esiintyy muun muassa turvemailla, kosteikoissa ja järvissä. Kuoriameebat sopivat erityisesti turvemaassa tapahtuvien muutosten seurantaan, sillä ne reagoivat pääasiassa ympäristönsä kosteuden sekä pH:n muutoksiin. Kuoriameebojen kuoret säilyvät yleensä hyvin turpeessa ja sedimentissä. Tässä työssä tutkittiin luonnontilaisten, turvetuotannon valmisteluvaiheessa olevien ja ennallistettujen soiden kuoriameebayhteisöjä ja niistä saatua aineistoa käsiteltiin monimuuttujamenetelmin. Työssä tutkittiin myös käytetyn menetelmän riittävyyttä lajiston selvittämiseksi. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena oli selvittää, eroavatko luonnontilaisten soiden kuoriameebayhteisöt turvetuotannon valmisteluvaiheessa olevien ja ennallistettujen soiden yhteisöistä. Tulosten mukaan kuoriameebayhteisöt eroavat toisistaan. Valmisteluvaiheen soilla havaittiin enemmän kuivan ympäristön kuoriameebalajeja verrattuna muihin suoryhmiin. Kuoriameebatiheydet olivat myös suurimmillaan valmisteluvaiheen soilla. Luonnontilaisilla soilla oli odotetusti enemmän märän ympäristön lajeja. Ennallistetuilta soilta löytyi lajeja, jotka sietävät hyvin kosteuden vaihteluita. Ilmeisesti keskeisin kuoriameebayhteisöjä muokkaava ympäristötekijä on pintaturpeen vesipitoisuus (pohjavedenpinnan taso), jota tässä tutkimuksessa ei mitattu kvantitatiivisesti, vaan arvioitiin silmämääräisesti. Tutkimuksessa havaittiin, että 200 yksilön tunnistus näytealaa kohti riittää kattavan lajiston saavuttamiseksi. Yhdistetyillä kolmella näytteellä suota kohti saavutetaan 77 – 86 % kokonaislajimääräestimaatista. Yhteenvetona voidaan todeta, että kuoriameebat sopivat turvemaiden maankäytön ekologisten vaikutusten arviointiin. Niiden avulla voidaan tarkastella nykyistä suoluonnon tilaa ja sen mahdollisia muutoksia. Kuoriameebojen avulla voidaan selvittää kuivattujen soiden ennallistamishankkeiden onnistumista.

Peatland use has been found to have a wide range of environmental impacts, such as gas emissions that speed up greenhouse effect (e.g. CO2 & CH4), watershed effects of peat production and the emissions from burning peat. In addition, the peatland use has strong impacts on peatlands. Many organisms such as benthic animals, zooplankton and fish have been used to help in the evaluation of ecological impacts of peatland use. Testate amoebae (Testacea) are a group of small, diverse and widespread unicellular organisms. They are mainly aquatic and they live e.g. in peatlands, wetlands and lakes. Testate amoebae are particularly well suited for monitoring changes in peatlands as they mainly react to moisture and pH changes in their environment. Shells of testate amoebae are usually well preserved in peat and sediment. In this study, the testate amoebae communities of natural, restored and preparation phase peatlands were examined and the collected data was analyzed with multivariate analysis. I also studied the adequacy of the used methodology to reliably determine the species composition. The main objective of this study assess whether there are differences between the testate amoebae communities from natural peatlands and those from restored and preparation phase peatlands. Results show that testate amoebae communities differ from each other. More taxa preferring dry habitats occurred in the preparation phase compared to other peatland groups. The highest total abundance of testate amoebae was also found in the preparation phase. As expected, taxa preferring wet conditions predominated in natural peatlands. Species that are highly resistant to changes in moisture were found in restored peatlands. Apparently the most important environmental factor affecting testate amoebae communities is the water content of surface peat layer (water table level), which in this study was not measured quantitatively, but was visually evaluated. I found that the 200 identified individuals per subsampling site is sufficient to obtain a representative species list and that the combined three samples from each site always entail 77 - 86 % of the total number of species. In summary, testate amoebae are suitable for the evaluation of ecological impacts of peatland use. They can be used to monitor the current state and possible changes of mires. Testate amoebae can be used to evaluate the success of restoration projects of dried peatlands.