Novelliopetuksen teoriaa ja jaksosuunnitelmamalli
Tässä kirjallisuuden sivulaudaturtutkielmassa tarkastellaan novellin rakenteellisia aineksia sekä esitetään malli novellianalyysin opettamisesta lukiossa. Tutkielma on jaettu kahteen osaan: ensimmäiset kaksi lukua keskittyvät valittujen kirjallisuuden teemojen käsittelyyn sekä paikantavat novellin sijoittumista kaunokirjallisuuden kaanoniin. Tutkielma lähestyy novellin elementtejä esittelemällä erilaisia näkemyksiä kerronnasta ja henkilöhahmoteoriasta. Seuraavat kaksi lukua taas tarkastelevat kirjallisuuden opetuksellista näkökantaa ja pyrkivät luomaan käytännöllisen mallin, jolla kirjallisuuden termistöä pyritään tekemään opiskelijoille tutuksi ja ennen kaikkea luontevaksi osaksi kirjallisuuden käsittelyä. Tutkielman teoriaosuus raottaa ikään kuin esitelmämuotoisesti sitä näkemysten runsautta, millä kutakin kirjallisuuden termiä voi tulkita. Muutamia näkemyksiä esiin nostamalla pyritään luomaan teoriatausta sille opetukselle, jota tutkielman toinen osio edustaa. Tässä toisessa osiossa pyritään luomaan esimerkki siitä, miten kirjallisuutta voidaan opettaa termien, mutta myös kognitiivisen narratologian kautta, eli lukemiseen eläytymisen ja reflektoinnin välityksellä.
Novelli on oivallinen tapa kirjallisuuden opettamiseen. Sen lyhyehkö ja muoto ja ennen kaikkea tiiviit juonenkäänteet sopivat opetukseen, koska hitaammatkin lukijat pysyvät mukana tahdissa. Novellia ei sovi pitää ainoastaan romaanin lyhyempänä muotona, vaan siinä on hyvin paljon lajityypillisiä piirteitä. Kaunokirjallisuuden kaanon ei kuitenkaan ole tiukkarajainen, joten kirjallisuuden käsitteiden, kuten kerronnan ja henkilöhahmoteorioiden käsitteleminen novellianalyysin kautta ei tarkoita sitä, etteikö opittua ainesta voisi yhtä hyvin soveltaa myös romaanikirjallisuuteen.
Opettajalla on tärkeä rooli opiskelijan lukijaksi kasvamisen tukijana ja hänellä on oltava käsitys nuoria kiinnostavasta kirjallisuudesta. Kirjallisuuden käsittelemisen tavatkin ovat tärkeitä pohtia ja usein sekä opiskelijat että opettajat kaipaavat niihin toiminnallisempaa otetta. Äidinkielen ylioppilaskokeessa vaaditaan hyvää kirjoittamisen taitoa, joten kirjallisuuden käsitteiden opetuksenkin yhteydessä on syytä harjoitella myös kirjoittamisen osa-alueita.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29556]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Kertomuksen mielet, virtuaaliset maailmat
Keskinen, Mikko (Kirjallisuudentutkijain seura, 2016) -
Coming up Roses : Gender Ambiguity and the Unnatural in Two Short Stories by Ali Smith
Säntti, Joonas (SQS-lehti, 2022)Artikkeli käsittelee kahta skotlantilaisen nykykirjailija Ali Smithin novellia. Ehdotan lyhyiden proosatekstien lähilukua mahdollisina esimerkkeinä sukupuolittamattomista henkilökertojista. Yhdistelen queeriä ja epäluonnollista ... -
Fragmenteista kokonaisuudeksi : luonnollinen narratiivi ja tekstin tilallinen muoto Monika Fagerholmin romaanissa Amerikkalainen tyttö
Virtala, Johanna (2021)Tässä tutkielmassa tarkastelen Monika Fagerholmin romaanin narratiivin rakentumista luonnollisen narratologian ja tekstin tilallisen muodon näkökulmista. Kohdeteoksen analyysin lisäksi vertailen ja rinnastan valittujen ... -
Aavesärkyä kertomuksen rakenteissa : kerronnalliset ja sukupuoliset rajanylitykset Taneli Viljasen teoksessa "Kaikki tilat ovat täynnä aaveita"
Säntti, Joonas (Eurooppalaisen filosofian seura ry, 2020)Taneli Viljasen romaani kutsuu tarkastelemaan itseään tekstitilana, jossa äänet kaikuvat. Teos hyödyntää tekstuaalisia strategioita, jotka tekevät ääniä yksilöivän paikantamisen ja kokemuksellisuuteen perustuvat tulkinnat ... -
Paperinen avaruus : näkökulmia kirjaesineen ja kirjallisuuden materiaalisuuksiin
Ahvenjärvi, Kaisa; Joensuu, Juri; Helle, Anna; Karkulehto, Sanna (Jyväskylän yliopisto, 2020)Ubiikin sähköisen tekstuaalisuuden ja digitaalisen median vakiintuminen on saanut kirjailijoiden ja tutkijoiden huomion kiinnittymään jälleen kulttuurin perustekijään: painettuun kirjaan. Paperinen avaruus. Näkökulmia ...