Työsuojelulla pyritään edistämään työhyvinvointia, joka puolestaan tehostaa yrityksen toimintaa, vähentää poissaolo- ja tapaturmakustannuksia sekä parantaa ilmapiiriä, työtyytyväisyyttä ja työhön sitoutumista. Yrityksissä tehdään usein työsuojelun suunnitelmat ja toimintaohjelmat, mutta niiden käytäntöön tuominen ja arviointi ovat haastavia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kohdeyrityksen työsuojelun nykytilaa, miten työsuojelua saataisiin osaksi arkea ja mitkä ovat tehokkaimpia työsuojelun jalkauttamisen keinoja.
Tutkimuksessa teemahaastateltiin yhden konsernin sisältä 14 henkilöä (3 työsuojelupäällikköä, 11 työsuojeluvaltuutettua) neljältä eri paikkakunnalta ja eri toimialoilta. Aineisto kerättiin marras- ja joulukuussa 2012. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Haastateltavien mukaan konsernin työsuojelun tilanne on yleisesti hyvä ja ongelma-alueisiin reagoidaan. Haastateltavat kuitenkin kokivat, että työntekijöillä ei ole riittävästi tietoa työsuojelusta ja
työsuojelun kanssa työskentelevätkin ovat epävarmoja omista tiedoistaan ja taidoistaan. Työsuojelun suunnitelmia ei juuri tuoda käytäntöön ja suunnitelmien toteutumisen arviointi on puutteellista. Konsernin viestintä ja viestintäkanavat kaipaavat haastateltavien mukaan kehittämistä. Lisäksi organisaatiorakenne koettiin haastavaksi, vanhat toimintamallit juurtuneiksi ja resurssit puutteellisiksi. Esiin nousi myös negatiivisia käsityksiä johdosta ja työsuojelutoiminnasta. Keskeisimpiä ehdotettuja kehitystoimenpiteitä olivat tiedon lisääminen työsuojelusta ja sen hyödyistä sekä työsuojelun tuominen lähemmäksi arkea. Haastateltavat mainitsivat kaikkien henkilöstöryhmien aktivoitumisen ja konsernin vastuualueiden ja organisaation rakenteiden selkiyttämisen tärkeinä kehittämishaasteina. Vuorovaikutuksen lisääminen ja vuorovaikutuskanavien luominen sekä ilmapiirin muuttaminen myönteisemmäksi koettiin tärkeinä. Haastateltavien mukaan työsuojelutoimintaa voisi tehostaa jäntevöittämisellä ja seurannalla.
Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että osallistavan ja jaetun johtamistyylin avulla edistetään työntekijöiden työhyvinvointia. Yhteistyön lisääminen ja viestintäkanavien tehostaminen on tärkeää yksiköiden välisen viestinnän ja yhtenäisyyden sekä rakenteiden selkiyttämisen kannalta. Kaikkien henkilöstöryhmien aktivoitumisen ohella vastuunjaon selkiyttäminen ja työsuojelutoiminnan jäntevöittäminen tehostaisivat toimintaa. Jalkauttamisprosessissa arviointi ja seuranta ovat tärkeitä.
...
The purpose of occupational health and safety (OHS) is to enhance well-being at work which increases organizational performance, reduces the costs caused by absenteeism and accidents. It also improves the atmosphere, job satisfaction and commitment to work. Organizations often make an OHS action plan but implementing and evaluating it are challenging. The purpose of this research was to find out the state of OHS of the target organization, how to integrate OHS to daily practices and what are the most effective ways to implement it.
In this research 14 people were theme interviewed within one corporation (3 industrial safety officers and 11 delegates) from four different cities and various industries. The content was sampled in November-December 2012. The data was analyzed by using content analysis method.
According to the interviewees the state of the OHS within the corporation was good and the corporation reacted well when problems occurred. However, they felt that the employees ha
ve deficient knowledge regarding OHS and people involved in that area were uncertain of their own knowledge and skills. The OHS action plans were not properly implemented and its evaluation was inadequate. The communication of the corporations needs to be improved according to the interviewees, who also felt that the organizational structure of the corporation was challenging, old action plans too rooted and resources insufficient. There are negative thoughts regarding the management and the efficiency of the OHS. The most important goals are increasing the knowledge of OHS and its benefits and making it a part of daily practices. The interviewees mentioned that important developmental goals are activating different personnel groups and making the responsibilities and organizational structures clearer. It would also be important to increase communication and interaction channels and enhance the atmosphere. According to the interviewees the functions of the organizations could be made more effective by firmer actions and monitoring.
Using empowering and shared managerial styles affects the well-being. Adding co-operation and communication channels are important when one considers the communication and coherence between units and explicitness of the organizational structures. The functionality of the corporation could be enhanced by activating different personnel groups, making the division of responsibilities more precise and by firmer actions. Evaluation and monitoring are an important part of the implementation.
...
