Työsuojelulla työhyvinvointia - miten toiminta toteutuu käytännössä?

Työsuojelulla pyritään edistämään työhyvinvointia, joka puolestaan tehostaa yrityksen toimintaa, vähentää poissaolo- ja tapaturmakustannuksia sekä parantaa ilmapiiriä, työtyytyväisyyttä ja työhön sitoutumista. Yrityksissä tehdään usein työsuojelun suunnitelmat ja toimintaohjelmat, mutta niiden käytäntöön tuominen ja arviointi ovat haastavia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kohdeyrityksen työsuojelun nykytilaa, miten työsuojelua saataisiin osaksi arkea ja mitkä ovat tehokkaimpia työsuojelun jalkauttamisen keinoja. Tutkimuksessa teemahaastateltiin yhden konsernin sisältä 14 henkilöä (3 työsuojelupäällikköä, 11 työsuojeluvaltuutettua) neljältä eri paikkakunnalta ja eri toimialoilta. Aineisto kerättiin marras- ja joulukuussa 2012. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Haastateltavien mukaan konsernin työsuojelun tilanne on yleisesti hyvä ja ongelma-alueisiin reagoidaan. Haastateltavat kuitenkin kokivat, että työntekijöillä ei ole riittävästi tietoa työsuojelusta ja työsuojelun kanssa työskentelevätkin ovat epävarmoja omista tiedoistaan ja taidoistaan. Työsuojelun suunnitelmia ei juuri tuoda käytäntöön ja suunnitelmien toteutumisen arviointi on puutteellista. Konsernin viestintä ja viestintäkanavat kaipaavat haastateltavien mukaan kehittämistä. Lisäksi organisaatiorakenne koettiin haastavaksi, vanhat toimintamallit juurtuneiksi ja resurssit puutteellisiksi. Esiin nousi myös negatiivisia käsityksiä johdosta ja työsuojelutoiminnasta. Keskeisimpiä ehdotettuja kehitystoimenpiteitä olivat tiedon lisääminen työsuojelusta ja sen hyödyistä sekä työsuojelun tuominen lähemmäksi arkea. Haastateltavat mainitsivat kaikkien henkilöstöryhmien aktivoitumisen ja konsernin vastuualueiden ja organisaation rakenteiden selkiyttämisen tärkeinä kehittämishaasteina. Vuorovaikutuksen lisääminen ja vuorovaikutuskanavien luominen sekä ilmapiirin muuttaminen myönteisemmäksi koettiin tärkeinä. Haastateltavien mukaan työsuojelutoimintaa voisi tehostaa jäntevöittämisellä ja seurannalla. Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että osallistavan ja jaetun johtamistyylin avulla edistetään työntekijöiden työhyvinvointia. Yhteistyön lisääminen ja viestintäkanavien tehostaminen on tärkeää yksiköiden välisen viestinnän ja yhtenäisyyden sekä rakenteiden selkiyttämisen kannalta. Kaikkien henkilöstöryhmien aktivoitumisen ohella vastuunjaon selkiyttäminen ja työsuojelutoiminnan jäntevöittäminen tehostaisivat toimintaa. Jalkauttamisprosessissa arviointi ja seuranta ovat tärkeitä.