Terveyden edistäminen Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä : pilottitutkimus itsearviointimittarin tuloksista

Abstract

Terveyden edistäminen Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä –pilottitutkimus itsearvioinnin tuloksista Elina Mokkila Terveyskasvatuksen Pro-gradu tutkielma Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta, terveystieteiden laitos Syksy 2013, 86 sivua, 4 liitettä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Keski-Suomen sairaanhoitopiirin terveyden edis-tämisen toteutumista henkilökunnan näkökulmasta. Arviointi toteutettiin sitä varten kehitetyllä kyselylomakkeella, joka perustui WHO:n ja Health Promoting Hospitals & Health Services-verkoston kehittämiin terveyttä edistävän sairaalan standardeihin. Kyseessä oli pilottitutkimus ja se liittyi sairaanhoitopiirin strategiatyöhön. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää eri työyksiköiden terveyden edistämisen vahvuuksia ja kehittämiskohteita.

Tutkimusaineisto kerättiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin 15 eri työyksiköltä (n=239) ke-väällä 2012. Sähköinen Webropol-kyselylomake sisälsi yhteensä 60 väittämää. Aineisto ana-lysoitiin kuvailevin menetelmin ja tilastollisin testein. Tulokset esitettiin prosenttilukuina, viivadiagrammeina sekä frekvensseinä. Summamuuttujien luotettavuutta tutkittiin Cronbachin alphan avulla ja summamuuttujien keskinäisiä riippuvuuksia korrelaatioin. Summamuuttujien reliabiliteettikertoimet vaihtelivat välillä .77-.89. Summamuuttujat korreloivat tilastollisesti erittäin merkitsevästi (p<.001) keskenään.

Terveyden edistämisen rakenteiden osalta henkilökunta tiesi terveystietokeskus Palanssin. Sen sijaan heillä oli vähän tietoa TE-toimintaohjelmasta, TE-yhdyshenkilöistä sekä heille suunnatuista resursseista. Terveellisen ja turvallisen työympäristön osuudessa tiedettiin savuttoman sairaalan toimintaohjeet sekä toimittiin turvallisuus- ja työsuojeluohjeiden mukaisesti. Terveys- ja turvallisuusriskien arviointi ja riskitekijöihin puuttuminen toteutui osittain. Uusi työntekijä perehdytettiin heikosti terveys- ja hyvinvointiasioihin. Henkilökunta koki saavansa osittain tukea ahdistukseen, työssäjaksamiseen ja stressinhallintaan.

Potilaan tilanteen arvioinnissa huomioitiin potilaan sosiaaliset ja kulttuurilliset tekijät sekä otettiin puheeksi mielen hyvinvointiin liittyvät asiat. Sen sijaan yksilöllisistä riskeistä, hoidon tavoitteista ja läheisväkivaltakokemuksen mahdollisuudesta keskusteltiin potilaan kanssa vain osittain. Potilaan informoinnin ja intervention osalta varmistettiin potilaan ohjauksen kirjaaminen potilaskertomukseen. Hoidon aikana potilaalle tarjottiin tietoa tupakoinnin ja alkoholin lopettamisen hyödyistä paremmin kuin hoitoon tullessa. Jatkuvuuden ja yhteistyön osalta noudatettiin potilastietojen siirrossa sovittuja käytäntöjä. Yhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa toteutui henkilöstön näkemyksen mukaan osittain.

Jatkossa tulee tukea työssäjaksamista, uuden työntekijän perehdyttämistä sekä lisätä henkilökunnan mahdollisuuksia osallistua terveyden edistämisen kehittämiseen. Potilaan alkoholikäyttötottumusten ja läheisväkivaltakokemusten puheeksi ottamiseen tulee kiinnittää huomiota. Terveyden edistämisen rakenteita tulee kirkastaa ja ulkopuolisten yhteistyötahojen lisänäkyvyyttä lisätä.

Asiasanat: terveyden edistäminen, terveyttä edistävä sairaala, itsearviointi ja terveyttä edistävät standardit

Health promotion in Central Finland Hospital District – a pilot study of self-evaluation Elina Mokkila Master’s thesis in Health Education University of Jyväskylä, Faculty of Sport and Health Sciences, Department of Health Sciences Autumn 2013, 86 pages, 4 appendixes

The objective of this study was to evaluate health promotion activities of Central Finland’s Hospital District from the point of view of the personnel as a whole. The evaluation was conducted by questionnaire based on standards of health promoting hospitals developed by WHO and Health Promoting Hospitals & Health Services-network. The study was a pilot study which was connected to the health care district’s strategy development. The specific aim of the study was to identify the strengths and development areas of different work units of the hospital.

The data was collected from 15 (n=239) work units of the Central Finland’s Hospital District in spring 2012. The electronic Webropol –questionnaire included 60 statements. The data was analysed by using descriptive methods as well as statistical tests. Results were presented in percentages, line graphs and frequencies. The reliability of the sum variables was tested by Cronbach’s alpha and the dependency between the sum variables was tested by correlation. The reliability coefficients of the sum variables varied between .77-.89. The correlation between the sum variables was statistically highly significant (p<.001).

Regarding the health promotion structures, the personnel were familiar with the centre of health education Palanssi. On the other hand, they only had a little information about the TE operational model, its contacts and resources. In the section of the healthy and safe work environment the directives of the smoke-free hospital were known. Employees also followed the security procedures and the work safety rules. The evaluation and involvement of the health and safety risk factors were partly realized. The introduction to a new employee was done poorly of health and well-being related matters. The personnel felt to be given partial support for anxiety, coping and stress management.

The social and cultural factors were considered in the evaluation of the patient situation and the issues related to the mental well-being were discussed. On the other hand, individual risks, the objectives of the treatment and the possibility of violence experiences were only discussed partly. Regarding the intervention and informing the patient it was ensured that the direction of the patient was registered in the patient report. During the treatment the patient was offered information about the benefits of quitting smoking and consuming alcohol better than at the time of entry. Regarding the continuity and co-operation, the agreed procedures of the transfer the patient record were followed. According to the personnel the co-operation with the social and health care services was partly realized.

In the future it is essential to promote work related well-being, improve the introduction of the new employee and increase the possibilities of the personnel to be part of the development of health promotion. How to bring up the drinking habits and the experiences of violence should to be taken into consideration. The external cooperation partners need more visibility and the structures of health promotion should also be clearer.

Keywords: health promotion, health promoting hospital, self-evaluation, health promotion standard