Kirjoituksia epäoikeudenmukaisuudesta : työtön sosiaalisen median keskustelupalstalla

Abstract

Tutkielmassa tarkasteltiin millaisia diskursseja ja identiteettiä keskustelupalstan kirjoituksissa tuotettiin työttömistä, sekä millaisia yhteiskunnallisia ja sosiaalisia funktioita tällä voi olla. Tutkimusaineistona olivat sosiaalisessa mediassa alkuvuonna 2012 Suomi24 ”Potkut ja työttömyys” – keskustelupalstalla julkaistut 28 keskusteluketjua. Työttömistä tuotettu kuva käsitettiin tutkielmassa sosiaalisena konstruktiona, jota osin ylläpidetään ja tuotetaan tekstien kautta. Keskustelupalstan kirjoittajien katsottiin osallistuneen todellisuuden määrittelyyn, minkä nähtiin vaikuttaneen käsitysten muodostumiseen. Tutkielmassa käytettiin konstruktionistista näkökulmaa ja tutkimusmenetelmä lähentyi sosiaaliseen konstruktionismiin perustuvaa Norman Faircloughin kriittistä diskurssianalyysiä. Keskustelupalstan kirjoituksia tulkiten työttömien kokemuksiin liittyivät keskeisesti epäoikeudenmukaisuus ja puute. Julkisen tahon näkökulma heijastui keskustelupalstan teksteissä, legitimoiden vallitsevaa yhteiskunnallista järjestystä ja uusintaen hallitsevan tahon valtaa. Tutkimustulosten mukaan aineiston teksteistä oli tulkittavissa työttömiä velvoittava ja kontrolloiva yhteiskunnallinen ilmapiiri, sillä useimmiten toistuvina diskursseina olivat epäoikeudenmukaisuuteen, yhteiskuntajärjestelmään ja sen vaateisiin, muiden vallan ja velvoittavuuden kohteena olemiseen sekä työttömyyskassaan tai ammattiliittoon liittyvät aiheet. Työttömät tuottivat myös itse omaa kielteistä ja heikompaa asemointiaan sekä identiteettiään vahvistavaa tekstiä mukaillen yhteiskunnassa vallitsevia ideologioita ja hegemoniaa, vaikkakin pääsääntöisesti kritisoiden. Identiteettityyppejä työttömille muodostui tulkittujen tekstien perusteella neljä: uhri, sopeutuja, hyväksikäyttäjä ja kapinoija. Yhdistävinä tekijöinä olivat uhrius, sopeutuminen, vallanpuute ja voimattomuus, kaventunut itsemääräämisoikeus, nöyryytettynä ja epävarmuudessa eläminen, alistuminen, kontrollointi ja epäoikeudenmukaisuuden kokeminen. Eroa oli siinä, miten nämä attribuutit otettiin osaksi omaa identiteettiä. Työttömien voi tulkita saaneen sosiaalisen median ja keskustelupalstan kautta vahvistusta identiteetilleen ja asemoinnilleen, sekä sosiaalisesti että yhteiskunnallisesti. Sosiaalinen media saattaisi tietoyhteiskunnallemme tyypillisenä verkostoitumismuotona ja tiedon välittäjänä rikastuttaa työttömien kanssa tehtävää sosiaalityötä, ja tukea työttömän myönteisemmän identiteetin sekä tasavertaisuuden rakentumisessa.