Show simple item record

dc.contributor.authorLindblad-Ahonen, Anne
dc.date.accessioned2013-09-12T17:06:55Z
dc.date.available2013-09-12T17:06:55Z
dc.date.issued2013
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1279898
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/42147
dc.description.abstractTutkielman tavoitteena on tutkia miten uusi tietohallintolaki sekä sen asettamat vaatimukset vaikuttavat julkishallinnon (yhteisten) tietoteknisten ratkaisujen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Vaikutusta pyritään selvittämään tutkimalla miten eri kaupungit ovat kuvanneet toimintojaan kokonaisarkkitehtuurin näkökulmasta, varsinkin varhaiskasvatuksen sähköisen asioinnin osalta. Tietohallintolaki edellyttää, että julkisen hallinnon viranomaisen on tietojärjestelmien yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi ja varmistamiseksi suunniteltava ja kuvattava kokonaisarkkitehtuurinsa sekä noudatettava siinä julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuria. Kokonaisarkkitehtuurin tavoitteena on tunnistaa organisaation ydintoiminnat ja kuvata kuinka organisaation elementit, organisaatioyksiköt, tiedot, toimijat, toimintaprosessit, tietojärjestelmät sekä teknologia liittyvät toisiinsa ja toimivat kokonaisuutena. Tavoitteena on asiakaslähtöisyys, kestävä kehitys ja palvelutuotannon tehostaminen. Eräs esimerkki tästä tavoitteesta on sähköisen asioinnin kehittämiseen panostaminen. Sähköisellä asioinnilla tarkoitetaan julkisen hallinnon palvelujen käyttämistä tieto- ja viestintätekniikan avulla. Sähköisen asioinnin tavoitteena on tehostaa toimintaa, tarjota etuja ja helposti joustavasti saatavilla olevia palveluja kuntalaisille. Tutkimusmenetelmänä käytetään olemassa olevien tapauksien tarkastelua, empiiristä tutkimusta. Aineistoja saatiin kahdelta eri organisaatiolta. Tutkimus noudattaa Kartturin kokonaisarkkitehtuurityön viitekehysmallia soveltuvin osin. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kuntien kuvaukset vastaavat yleisiä suosituksia. Kunnat ovat täyttäneet tutkittavan palvelun osalta tietohallintolain vaatimukset eli kunnat ovat kuvanneet kokonaisarkkitehtuurinsa kyseisen palvelun osalta. Kuvauksissa hyödynnetään olemassa olevia yhteisiä palveluja, kuten esimerkiksi tietoja, sanastoja, koodistoja ja yhteisiä sovelluksia, esimerkiksi Vetumaa (verkkotunnistus ja –maksaminen).fi
dc.description.abstractThe aim of this pro gradu thesis is to study the impact of the new IT Services Act and its requirements for the Public (common) knowledge of technical solutions development and its implementation. The impact is studied by determining how different cities have described their functions at the enterprise architecture point of view. Especially, the early online services are studied. The Information Management Act requires that the public administration must design, and describe their whole architecture to ensure interoperability of the information services. In addition, they must go along with the whole architecture of the public administration. The goal of the whole architecture is to identify the core functions in the organization, and to describe how the elements, organization units, knowledge, players, processes, data systems and technology are connected and function as a whole. The aims are customer-orientation, sustainable development and to make services more effective, for example the development of electronic services. Electronic services indicate the usage of the public administration by IT technology. The aims for the electronic services are to increase efficiency, provide benefits and easy access services to inhabitants of the municipality. This empirical study obtained material from two different organizations. The study follows the Kartturi’s framework model for whole architecture and its applicable parts. As a result it was noted that the descriptions from different cities meets the common recommendations. The cities fulfill the demands of the IT Services Act and the cities have described their whole architecture when considering specific services. The descriptions utilize existing shared services, for example information, vocabulary, coding and shared applications, for example Vetumaa.en
dc.format.extent1 verkkoaineisto.
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.othertietohallintolaki
dc.subject.otherarkkitehtuuri
dc.subject.otherkokonaisarkkitehtuuri
dc.subject.othersähköinen asiointi
dc.subject.otherjulkishallinto
dc.subject.othervarhaiskasvatus
dc.titleTietohallintolaki ja sen vaikutukset sähköisen asioinnin kokonaisarkkitehtuuriin
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201309122287
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaInformaatioteknologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Information Technologyen
dc.contributor.laitosTietojenkäsittelytieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Computer Science and Information Systemsen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineTietojärjestelmätiedefi
dc.date.updated2013-09-12T17:06:56Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi601
dc.subject.ysoarkkitehtuuri
dc.subject.ysokokonaisarkkitehtuuri
dc.subject.ysolait
dc.subject.ysosähköinen asiointi
dc.subject.ysojulkinen hallinto
dc.subject.ysovarhaiskasvatus
dc.subject.ysolaki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record