Kyky kontrolloida tasapainoa on tärkeä osa liikkumista kaikissa tilanteissa. Tasapaino-ongelmat ovat yleisiä vanhemmilla ihmisillä ja ne ovat voimakkaasti yhteydessä kasvaneeseen kaatumisriskiin. Huono tasapaino vaikuttaa kaatumisten lisäksi myös henkilön sosiaaliseen ja psyykkiseen hyvinvointiin kun liikkumista ja sosiaalisia suhteita vähennetään kaatumisen pelon vuoksi. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää alaraajojen voimantuottotehon, reaktionopeuden sekä staattisen tasapainon eroja eri yleisurheilun lajiryhmien (kestävyyslajit, voima- ja nopeuslajit) välillä yli 35-vuotiailla veteraaniyleisurheilijoilla. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää alaraajojen voimantuottotehon ja reaktionopeuden yhteyksiä staattiseen tasapainoon.
Aineiston keruu suoritettiin veteraaniyleisurheilun MM-kisoissa 28.7.–8.8.2009. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista ja siihen saivat osallistua kaikki urheilijat jotka ottivat osaa kilpailuihin. Tasapaino- ja alaraajojen voimantuoton mittaukset suor
itettiin onnistuneesti 62 naiselle ja 66 miehelle (n=128). Reaktionopeuden mittauksiin tutkimusjoukosta osallistui 43 naista ja 54 miestä (n=97). Tutkittavien ikäjakauma oli naisilla 37 - 84 vuotta (ka 57,2, SD 12,3) ja miehillä 37 - 91 vuotta (ka 64,5, SD 15).
Ennen varsinaisia mittauksia koehenkilöiden taustatiedot selvitettiin haastattelemalla. Tutkittavat suorittivat tasapainotestit ja alaraajojen voimantuotto-ominaisuuksia mittaavat hyppytestit peräkkäin ilman kenkiä voimalevyllä (Force platform FP4, HUR labs, Tampere). Tasapainomittauksen aikana laitteisto rekisteröi tutkittavan horisontaalisen huojunnan painekeskipisteen muutoksena ja tallensi sen huojuntakäyrän pituutena/30sek. Alaraajojen hermolihasjärjestelmän suorituskykyä mitattiin maksimaalisella kevennyshypyllä. Reaktionopeuden mittaukset suoritettiin dominoivalla kädellä, laitteella jossa oli odotusnappi ja siitä 10 senttimetrin etäisyydellä puolikaaressa olevat seitsemän tavoitenappia. Reaktionopeudeksi laskettiin kokonaisaika merkkivalon syttymisestä tavoitenapin painamiseen. Reaktionopeus mitattiin sekä yksinkertaisena, että seitsenvalintaisena. Kaikkien mittausten tulokset vakioitiin analyysivaiheessa iällä.
Nopeus- ja voimalajien urheilijoilla alaraajojen maksimiteho oli miehillä tilastollisesti merkitsevästi 33% (p<.001) ja naisilla 38% (p<.001) suurempi kuin kestävyysurheilijoilla. Myös yksinkertainen reaktionopeus oli voima-nopeuslajeissa miehillä tilastollisesti merkitsevästi 7% (p=.034) nopeampi kuin kestävyysurheilijoilla. Naisurheilijoilla yksinkertaisen reaktionopeuden testissä tilastollisesti merkitseviä eroja ei tullut esille. Kummallakaan sukupuolella monivalintaisen reaktionopeustestin tai staattisen tasapainon testin tuloksissa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Urheilijoiden alaraajojen voimantuottoteho tai reaktionopeus ei ollut yhteydessä staattiseen tasapainoon.
Tulokset osoittavat, että pitkään jatkunut intensiivinen yleisurheilun nopeus- ja voimalajien harjoittelu on positiivisesti yhteydessä alaraajojen maksimaaliseen voimantuottotehoon ja saattaa johtaa parempaan yksinkertaiseen reaktionopeuteen verrattuna kestävyyslajien harjoitteluun. Veteraaniyleisurheilijoilla alaraajojen maksimiteholla tai reaktionopeudella ei näyttäisi olevan yhteyttä staattiseen tasapainoon.
...
The ability to control postural balance is significant part of moving. Problems in postural balance are common in older adults and they are strongly associated with increased risk of falling. Poor postural control is also associated with a person's psychosocial wellbeing when moving and social contacts are decreased because of fear of falling. The purpose of this study was to determine differences in leg muscle power, psychomotor speed and static postural balance between sprint/power disciplines and endurance disciplines in over 35-year-old master track- and field athletes. Also, purpose was to determine relation of muscle power and psychomotor speed to static postural balance.
Data were collected in WMA 2009. Participation in the study was based on voluntariness and everyone who participated to games was free to participate to study. Measurements of postural balance and maximum leg power were made in 62 women and 66 men (n=128). Measurements of psychomotor speed were made in 43 wome
n and 54 men (n=97). Age was from 37 to 84 years in women (mean 57.2, SD 12.3), and from 37 to 91 years in men (mean 64.5, SD 15).
Background information was collected by interview before measurements. Measurements of postural balance and leg power were performed with forceplate (Force platform FP4, HUR labs, Tampere). In measurement of postural balance persons horizontal sway was measured by change of center of pressure (COP) and recorded as length of sway path in 30 seconds. Power of leg muscles was measured by a maximal countermovement jump. Measurements of reaction speed were conducted with dominant hand. Measurement device had a waiting button and 7 aim buttons 10 cm away from waiting button. Reaction speed was time from switch on of signal light to pressing of aim button. Reaction speed was measured with both, simple and seven choice tests. In analysis all data were standardized with age.
In sprint and strength disciplines men had 33% (p<.001) and women 38% (p<.001) better maximum leg power than endurance athletes. In men also reaction speed was 7% (p=.034) faster in sprint and strength disciplines than in endurance disciplines. In static postural balance there was no difference between groups. There was no relation between static postural balance and leg power or reaction speed.
The results show that intensive track- and field training in sprint and strength disciplines that has continued for long time is positively associated with leg power and might lead to a better simple choice reaction speed than training of endurance disciplines in track- and field. Leg power or reaction speed seems not to have relation to static postural balance in master track- and field athletes.
...
