CODA-lasten asema kielipoliittisissa ja kielikoulutuspoliittisissa teksteissä vuosina 1993-2010

Abstract

Lehtinen, Joonas. CODA-lasten asema kielipoliittisissa ja kielikoulutuspoliittisissa teksteissä vuosina 1993–2010. Kasvatustieteen pro gradu -työ. Jyväskylän yliposton kasvatustieteen laitos, 2013. 70 sivua. Kielipoliittisilla päätöksillä on vaikutusta lasten ja nuorten kieli identiteetin kehittymiseen. Varsinkin vähemmistökielten käyttäjien mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltään ei ole kovin hyvät. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda julki niitä keinoja, joilla CODA-lapsia asemoidaan kieli- ja kielikoulutuspoliittisissa teksteissä. Tutkimuksessa tarkastelen myös, miten CODA-lasten asema on muuttunut kieli- ja kielikoulutuspoliittisissa teksteissä vuosien 1993–2010 välisenä aikana. Aihetta lähestyin laadullisen tutkimuksen kautta, myös määrällistä tutkimusotetta, lähinnä kvantifiointia hyödyntäen. Tutkimusmenetelmänä tutkielmassa on kriittinen diskurssianalyysi. Kriittistä diskurssianalyysiä hyödynsin niin viitekehyksen luonnissa kuin myös aineiston analyysissä. Analyyttisenä työkaluna ja kategorioina hyödynsin sosiaalisen toimijan verkkoa ja siinä käytettyä kategorioita ja käsitteitä. Kuurojen vanhempien aseman vaihteluun on vaikuttanut yleinen ilmapiiri viittomakieltä ja kuuroja kohtaan. Vallassa olevalla diskurssilla on vaikutusta myös CODA-lasten asemaan ja sen muutokseen. CODA-lapsia viitattiin myös hyvin eri tavoin eri aikoina ja myös eri aineistoissa. CODA-lasten asema on parantunut vuodesta 1993 lähtien. Kuitenkaan CODA-lasten asema kieli- ja kielikoulutuspoliittisissa teksteissä ei ole hyvä tällä hetkellä.

Lehtinen, Joonas. CODAs status in language policy and language educatation policy texts between years 1993–2010. The pro gradu research of education. The university of Jyväskylä. The deparment of Teacher Education, 2013. 70 pages. By language policy decisions has affect to childrens and to youths language identity development. Especially minority languages users’ opportunity to use their own language isn’t so good. Point of my research is to bring out to everyone to see ways which CODAs are positioned in language policy and language education policy texts. In my research I will also view how CODAs status has changes in language policy and language education policy texts between 1993–2010. Subject I approached by qualitative research and also by quantative research, in use of quantification. Research method in my research was critical discourse analysis. I also used critical discourse analysis when I build frame of reference and also in when I analyzed materials. In analytical tools and in categorys utilized social actor network and its categorys and its terms. Changes in Deaf parents status has affected by common atmosphere towards sign language and towards Deafs. Discourse in power has also affect towards CODAs status and changes in their status. CODAs were refered in many different ways in different times and also in different materials. CODAs status has changes better from the 1993. Alltough CODAs status in language policy and language educatation policy texts isn’t good at the moment.