Parisuhdeväkivaltaa kokeneiden pariskuntien näkemyksiä parisuhteesta ja väkivallasta sekä näkemysten yhteneväisyyden merkitys pariterapian tuloksellisuudessa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä pariterapiaan parisuhdeväkivallan vuoksi hakeutuneet puolisot puhuvat parisuhteesta ja väkivallasta ensimmäisellä pariterapiaistunnolla. Lisäksi tutkimme, ovatko puolisoiden näkemykset parisuhteesta ja väkivallasta yhteneväiset ja onko näkemysten yhteneväisyydellä merkitystä hoitotuloksen kannalta. Aineisto koostui yhteensä viiden pariskunnan videoiduista ensimmäisestä pariterapiaistunnosta. Lisäksi neljän pariskunnan viimeinen istunto sisällytettiin tutkimukseen. Tutkimus oli aineistolähtöinen. Aineistoa tutkittiin ensimmäisessä vaiheessa jäsentämällä puolisoiden puhetta temaattisen analyysin mukaisesti. Teemojen puhetta tarkasteltiin diskurssianalyysilla. Toisessa vaiheessa tutkittiin puolisoiden välisten näkemysten yhteneväisyyttä muodostetuista teemoista. Lopuksi tarkasteltiin terapian tuloksellisuutta kunkin pariskunnan kohdalla. Tutkimuksen tulosten perusteella puolisot puhuvat väkivallasta pariterapiassa. Puolisot keskustelevat fyysisestä ja henkisestä väkivallasta, väkivallan syistä, parisuhteessa ilmenevästä pelosta ja terapian tavoitteista. Näistä teemoista puolisoilta löytyy sekä yhteisiä että eriäviä näkemyksiä. Fyysisestä väkivallasta puolisoilla oli samankaltaisemmat näkemykset kuin parisuhteessa ilmenevästä henkisestä väkivallasta, josta käytiin enemmän neuvottelua. Niillä pariskunnilla, joilla näkemykset olivat yhteneväisiä, oli terapia myös tuloksellista. Tuloksellisuus määriteltiin puolisoiden puheen perusteella väkivallan loppumisena parisuhteessa. Tutkimuksen tulokset antavat viitteitä puolisoiden näkemysten yhteneväisyyden merkityksestä parisuhdeväkivallan hoidon tuloksellisuudessa. Mikäli puolisoilla ei ole yhteneväistä näkemystä, tulisi harkita parisuhdeväkivallan hoitoa muilla terapeuttisilla interventioilla. Pariterapia parisuhdeväkivallan hoidossa ei ole kiistaton hoitomuoto, ja sen soveltumisesta ja tuloksellisuudesta parisuhdeväkivallan hoidossa tulisi käydä edelleen keskustelua.

The aim of this study is to examine how couples experiencing domestic violence discuss their relationship and abuse in their first couples therapy session. The goal was also to examine whether the views of the spouses regarding relationship and abuse are equal and whether this affects the outcome of the therapy. The data used included videotaped first therapy sessions of five couples. In addition, the last therapy sessions of four couples were included in this study. This study was data-driven. First, the therapy sessions were studied using thematic analysis. Themes were further analyzed using discourse analysis (DA). Second, the equality of the views of the spouses related to the studied topics was examined. Last, the outcome of the therapy was assessed. The results show that couples discuss abuse in therapy sessions. Spouses discussed physical and psychological abuse, causes of the abuse, fear in the relationship and goals of the therapy. Within these topics spouses had both equal and diverging views. Regarding the physical abuse, the views of the spouses had more similarity than the views on the psychological abuse, for which there was more negotiation and contradiction. Couples with equal views of their relationship and abuse had a successful outcome of the therapy. The outcome of the therapy was defined as the absence of discussion of abuse in the last therapy session. The results suggest that the equality of the views between the spouses may be relevant to a successful outcome of the therapy. If the spouses do not share a common view of their relationship and abuse, it should be considered to treat the abuse using other therapeutic interventions. Treating domestic violence with couples therapy is still controversial. Whether it is a suitable and successful treatment for every couple experiencing domestic violence should be further discussed.