Romanssi, satiiri vai yhteiskunnallinen kannanotto? : Virpi Hämeen-Anttilan Suden vuosi 2000-luvun suomalaisena yliopistoromaanina
Tiivistelmä – Abstract
Kaunokirjallinen fiktio perustuu usein todelliseen maailmaan ja todellisiin ihmisiin. Lukijat etsivät kirjallisuudesta kiinnekohtaa todellisuuteen ja käyttävät kirjallisuutta oman maailmankuvansa hahmottamiseen, tavalla tai toisella. Lukija myös usein olettaa, että kaunokirjallisuudesta saatu kuva vastaa todellisuutta. Lukija muodostaa tulkintansa hyödyntäen omaa eri lähteistä saatua kompetenssiaan, käyttäen esimerkiksi lajitietouttaan luokittelemalla tekstin tiettyyn lajiin kuuluvaksi.
Tämän tutkielman lähtökohtana oli tarkastella yliopistoyhteisön ilmenemistä kaunokirjallisuudessa, nimenomaan suomalaisissa romaaneissa ja suomalaisessa kontekstissa. Kyseistä ilmiötä tarkastellaan tässä tutkimuksessa kirjallisuuden lajiteorian avulla, jonka vuoksi työssä käydään lyhyesti läpi lajiteoreettista keskustelua. Tämän tutkielman pääpaino on nimenomaan tietyn genren, yliopistoromaanin, tarkastelussa. Tarkastelun apuna käytettiin yhtä suomalaista yliopistoromaania, Virpi Hämeen-Anttilan vuonna 2003 ilmestynyttä Suden vuotta. Romaanin avulla pyrittiin löytämään kuva siitä, miten yliopistoromaani Suomessa ilmenee ja mitä se suomalaisesta yliopistoinstituutiosta kertoo. Tätä genren kautta muodostuvaa kuvaa on verrattu niin suomalaisissa yliopistoissa ja yliopistoista tehtyihin tutkimuksiin sekä erilaisiin kirjallisuuden lajiteoreettisiin tutkimuksiin. Tarkastelua on tuettu tutustumalla kotimaisiin ja englanninkielisiin yliopistoromaaneihin. Lajiteoreettinen tarkastelu onkin enemmän pohjavire ja automatisaatio, jossa genrellä on voimakas välineellinen arvo. Esimerkkiteosta käsitellään enemmän sisällön analyysin avulla kuin tekstianalyysinä. Kirjallisuuden lajit hyödyntävät useamman lajin piirteitä, eikä yliopistoromaani tee tässä suhteessa poikkeusta.
Yliopistoromaaneissa on nähtävissä piirteitä moraliteeteista, romansseista, kehityskertomuksista ja satiireista. Yliopistoympäristöön sijoittuvia tai yliopistolaisista kertovaa kaunokirjallisuutta on löydettävissä yhä enenevässä määrin, mutta kaikki niistä eivät kuitenkaan ole luokiteltavissa yliopistoromaaneiksi. Luokittelussa merkitsevää onkin piirteiden hallitsevuus tai kokonaiskombinaatio. Se mihin genreen teos luetaan tai mistä piirteet noudetaan, on sekä yksityinen, että yleinen valinta, eikä tarkkoja rajoja voi antaa. Periaatteessa kaikkea voi lukea minä tahansa. Yliopistoromaaneissa on usein nostettu esiin mm. valta-, tasa-arvo- tai yhteiskunnallisia ilmiöitä, kuten esimerkiksi sosiaaliluokkien väliset suhteet tai työelämän ilmiöt. Suomalaiset yliopistoromaanit, kuten Suden vuosi sisältävät riittävästi piirteitä yliopistoromaani-tulkintaa silmällä pitäen, mutta siitä löytyy myös muille genreille tyypillisiä piirteitä. Romaanin lukeminen yliopistoromaanina tuo esiin romanssin alta myös yhteiskuntakriittiset ja satiiriset ainekset. Tätä työtä varten luetuissa suomalaisissa romaaneissa on nähtävissä yliopistoromaani-genren hyödyntämistä kaikkine ulottuvuuksineen, vaikka yliopistoromaani-genre ei vielä olekaan Suomessa perinne tai sitä ei kenties tietoisesti hyödynnetä. Yliopisto on kuitenkin ympäristönä yhä useamman kirjailijan taustamiljöö kokonaan tai osittain. Genretietoisuus ja lisääntynyt akateemisuus yleisön keskuudessa lisää tulkintamahdollisuuksia lukijoille. Tietoisuus yliopistoromaanista genrenä on vielä vähäistä, johon tämä tutkimus voi olla omalta osaltaan avuksi.
...
Alternative title
Virpi Hämeen-Anttilan Suden vuosi 2000-luvun suomalaisena yliopistoromaaninaMetadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29556]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Mihail Bahtinin dialogisuus-käsitys ja sen piirteitä sanataiteessa
Kaihoja, Petri (2003) -
Paras piilo on kaikkien nähtävillä - ja muita rikoskirjoittamisen oppaiden antamia oivalluksia
Tabell, Aino (2023)Tutkin rikoskirjoittamisen oppaiden vaikutusta omaan kirjoittamiseeni. Tutkimuksessani perehdyn rikoskirjoittamisen historiaan ja arvoitusdekkareiden yleisimpiin konventioihin. Ensimmäisenä rikostarinana pidetään Edgar ... -
Kahden maailman välissä : Marko Tapion Arktinen hysteria Väinö Linnan haastajana
Kuhna, Matti (Jyväskylän yliopisto, 2004)Matti Kuhna tutki väitöskirjatyössään keskisuomalaisen kirjailijan Marko Tapion pääteosta Arktinen hysteria (1967, 1968). Kuhna havaitsi, että teos on modernistinen vastine Väinö Linnan Pohjantähti-trilogialle (1959–1962) ... -
Koditon sielu ja kohtalokas nainen : Mirdja traagisena henkilöhahmona L. Onervan teoksessa Mirdja
Åman, Riina (2021)Tutkimuksessani käsittelen L. Onervan klassikon asemaan nousseen Mirdja (1908) -esikoisteoksen päähenkilöä Mirdjaa traagisena henkilöhahmona käyttäen tutkimusmetodinani lähilukua. Pyrin tutkimuksellani vastaamaan kysymykseen ... -
Genreihin perustuvien analyysi- ja mittausmenetelmien käyttö sisällönhallinnassa
Karnio, Teemu (2003)