Huonokuuloisten, kuuron ja SI-käyttäjän kokemuksia yleisopetuksesta ja identiteettiprosessista

Abstract

Sivunen, Nina 2013. Huonokuuloisten, kuuron ja SI-käyttäjän kokemuksia yleisopetuksesta ja identiteettiprosessista. Kasvatustieteen Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. 82 s.

Maamme opetus on kehittymässä inklusiivisempaan suuntaan ja täten pyritään häivyttämään erityisopetuksen ja yleisopetuksen jakoa. Nykyään melkein kaikki kuurot ja huonokuuloiset lapset aloittavat koulunkäyntinsä integroituneena lähikouluun. Suomessa integroituneiden huonokuuloisten, kuurojen ja SI-käyttäjien kokemuksia yleisopetuksesta on kuitenkin tutkittu hyvin vähän. Tutkimuksessa tarkastellaan integroitujen kuulovammaisten kokemuksia ja ajatuksia integraatiosta. Identiteetin kehittymistä tarkastellaan viiden huonokuuloisen, yhden kuuron ja yhden SI-käyttäjän kokemusten pohjalta. Haastateltavat ovat aikuisiässä ja he pystyvät kokemustensa pohjalta monipuolisesti pohtimaan kokemuksiaan yleisopetuksesta ja siihen integroitumisesta. Aihetta tutkittiin fenomenologisella lähestymistavalla. Tutkimuksessa osoittautui, että kokemukset yleisopetuksesta ovat olleet myönteisiä. Integraatio on onnistunut pääosin hyvin apuvälineiden ja kouluun järjestetyn tuen avulla. Opiskelu yleisopetuksessa on ollut välillä raskasta ja väsyttävää alentuneen tai puuttuvan kuulon takia. Yleisopetukseen integroituneet ovat kokeneet olevansa yksin oman kuulovammansa kanssa, vaikka heillä oli kavereita koulussa. Vertaistuella ja kuulovammajärjestöjen järjestämillä kursseilla ja leireillä on ollut suuri merkitys yleisopetukseen integroitujen identiteetin ja minäkuvan rakentumiselle. Tutkimustulosten pohjalta yleisopetukseen integroiduille kuuroille ja huonokuuloisille lapsille on tärkeää järjestää vertaistukitapaamisia kouluaikana ja heidän on saatava suomalaisen tai tarpeen mukaan suomenruotsalaisen viittomakielen opetusta joko äidinkielenä tai vieraana kielenä. Viitotun kielen omaksuminen ja hallinta tukee integroitujen kuurojen ja huonokuuloisten vahvaa ja selkeää identiteetin kehitystä ja tunnetta viittomakielisten yhteisöön kuulumisesta.

Sivunen, Nina 2013. Huonokuuloisten, kuuron ja SI-käyttäjän kokemuksia yleisopetuksesta ja identiteettiprosessista. Master's Thesis. Faculty of Education. University of Jyväskylä. Department of Teacher Education. 82 pp.

Education in Finland is progressing toward a more inclusive direction, and thus the division between special and general education is disappearing. Today, almost all of the deaf and hard of hearing children start school mainstreamed in public school. In Finland, the experiences of those hard of hearing, deaf and CI-users who have been mainstreamed in general education has been studied very little. The study examines experiences and ideas of integration through the experiences of mainstreamed deaf and hard of hearing people. The development of identity is examined on the basis of the experiences of five hard of hearing, one deaf and one CI-user. The interviewees are of adult age, and they are able to reflect their experiences in general education and integration comprehensively. The subject was examined through phenomenological approach. The study showed that the overall teaching experience has been positive. The integration has been successful mainly with the help of devices and support arranged to school. Studying in general education has occasionally been hard and tiring due to reduced or lack of hearing. Those mainstreamed in general education have felt being alone with their hearing disability, even though they had friends in school. Peer support and courses and camps organized by associations of Deaf and hard of hearing people have played a major role in the build-up of identity and self-image of those mainstreamed in general education. On the basis of results it is important to set up peer support meetings during school hours to those deaf and hard of hearing children who has been mainstreamed in general education, and they have to have education with Finnish or if necessary with Finnish-Swedish sign language as their mother tongue or as a foreign language. The acquisition and mastering of a signed language supports a strong and clear development of identity and a sense of belonging to signers' community among mainstreamed deaf and hard of hearing.