Lastenlehdestä koko perheen lehdeksi : tapaustutkimus erikoisaikakauslehden uudistusprosessista

Abstract

Aikakauslehdille on ominaista erikoistuminen ja lehtiä tehdään nykyään yhä rajatummille kohderyhmille. Toisaalta lukijakunnan pitäisi olla riittävän laaja, jotta lehteä kannattaa kustantaa. Vaikka aikakauslehdellä olisikin mukavasti tilaajia, sen on välillä uudistuttava, jotta se vastaisi paremmin lukijoiden tarpeisiin, pysyisi kiinni ajassa ja näyttäisi raikkaalta. Pro gradu -työssäni tutkin erikoisaikakauslehden uudistusprosessia, joka kesti syksystä 2011 kevääseen 2012. Uudistuk-sella haluttiin vähentää lehden lapsellista vaikutelmaa ja hioa konseptia enemmän myös aikuisten lukijoiden makuun sopivaksi. Pyrin selvittämään, kenelle toimitus koki tekevänsä lehteä, miten lukijoista puhuttiin ja miten lastenlehtenä pidetystä aikakauslehdestä yritettiin tehdä myös aikuisia kiinnostava eläinlehti. Tutkimusaineisto koostui yhdeksästä uudistuspalaverista ja seitsemän toimituksen jäsenen teemahaastattelusta, joiden tallenteet litteroin. Lisäksi tarkastelin uudistusta ennen ja sen jälkeen ilmestyneitä numeroita, jotta sain selville, miten lehti muuttui. Tutkimukseni on tyypiltään tapaustutkimus (case study). Tutkimusmenetelmäni oli laadullinen, ja se perustui uudistuspalavereiden havainnointiin ja teemahaastatteluihin sekä näiden pohjalta tehtyihin analyyseihin. Tapaustutkimukseni osoitti, että lehden uudistaminen on hankalaa, jos toimituksella ei ole riittäviä resursseja toteuttaa suunnitelmia lehden parantamiseksi. Huomasin myös, että suunnitteleva ja editoiva työtapa mallilukijoineen ei ole vielä juurtunut kaikkiin aikakauslehtitoimituksiin. Ennen uudistusta lehteä tehtiin pääasiassa nuorille tytöille, mutta toimituksen sisällä oli myös muunlaisia käsityksiä lukijasta. Vaikka lukijaa pidettiin tärkeänä ja lukijoiden mielipiteitä kuunneltiin, lehdellä ei ollut yhteisesti sovittua mallilukijaa, joka olisi toimitukselle kohderyhmää tarkempi työkalu. Kukin teki siis juttuja omalle lukijalleen, mikä saattoi vaikuttaa lehden uudistamiseen ja yhtenäiseen linjaan. Uudistuksessakaan lehdelle ei haluttu luoda mallilukijaa. Kohderyhmän laaja ikähaitari tuntui olevan resurssipulan ohella yksi lehden suurimmista haasteista. Havaitsin, että lehtiuudistus voidaan tehdä nopeasti ja huokeasti, jos se tehdään toimituksen kesken niin, että AD vastaa visuaalisesta suunnittelusta muiden töidensä ohella. Se tarkoittaa kuitenkin AD:lle melkoisia paineita. Uudistuksen tavoitteissa onnistuttiin sikäli, että ulkoasua yksinkertaistettiin, lapsellisina pidettyjä elementtejä poistettiin ja luontoon liittyviä aiheita lisättiin. Lehdessä tapahtuneiden muutosten perusteella lukija vaikuttaa olevan uudistuksen jälkeen vanhempi kuin aiemmin. Uudistuksen jälkeen lehti on entistä laadukkaampi ja ulkoasu tyylikkäämpi. Lehdellä olisi mahdollisuus jopa kasvattaa levikkiään, jos markkinointiin oltaisiin valmiita laittamaan rahaa.