Maahanmuuttajakirjallisuudesta siirtolaiskirjallisuudeksi : siirtolaisuuteen liittyvän kirjallisuuden terminologian perusteet ja uudistaminen
Nyky-Suomessa maahanmuuttajien ja muiden siirtolaisina itseään pitävien kirjoittama kaunokirjallisuus on varsin
vähäistä ja muutenkin marginaalista. Siirtolaisuuteen liittyvän kaunokirjallisuuden määrittely on suomen kielessä
vakiintumatonta ja ongelmallista. ”Maahanmuuttajakirjallisuus” ja muut nykyisin yleisesti käytössä olevat termit
eivät kuvaa ilmiötä riittävän kattavasti ja tarkasti. Tämän tutkimuksen tavoitteena on analysoida vallitsevaa
tilannetta ja siltä pohjalta löytää siirtolaisuuteen liittyvälle kaunokirjallisuudelle sopiva suomenkielinen termi.
Siirtolaisuuteen liittyvää kirjallisuutta on vanhastaan kutsuttu ”siirtolaiskirjallisuudeksi”, mutta termi on
vakiintunut tarkoittamaan lähinnä 1900-luvun alussa Suomesta muuttaneiden kuvauksia elämästään uudessa
kotimaassaan. Tässä työssä ehdotetaan termin ottamista käyttöön uudessa merkityksessä, kuvaamaan uutta, 1990-
luvulta alkanutta siirtolaisuuteen liittyvän kirjallisuuden vaihetta.
Tutkimuksessa etsitään vastauksia erityisesti kolmeen kysymykseen. Mitä on ”siirtolaiskirjallisuus”?
Voidaanko löytää mitään yhteismitallista tapaa määritellä sitä, mikä tekee jostakin kirjasta siirtolaiskirjallisuutta?
Tarvitaanko erillistä siirtolaiskirjallisuuden genreä?
Termin teoreettisena taustana ovat Edward Saidin postkoloniaalisissa teorioissaan esiintuomat käsitteet
”toiseus” ja ”kaksoisperspektiivi”, joiden pohjana on Michel Foucault’n ”diskurssin” käsite. Lisäksi työn
teoreettisena taustana ovat olleet Homi K. Bhabhan ja Avtar Brahin ajatukset ”kolmannesta tilasta”, ”diasporisesta
tilasta” ja ”hybridiydestä”.
Koska tutkimusalue on laaja ja rajaukseltaan selkiintymätön, tutkimuskohteeksi on valittu luontevin
siirtolaiskirjallisuuden ilmaisutapa, siirtolaisromaani. Tutkimuksen pohjaksi on valittu kolmen Euroopan maan,
Saksan, Englannin ja Ruotsin siirtolaisuuteen liittyvistä kirjoista kustakin maasta erityiskohteeksi yksi kirjailija ja
hänen työnsä. Saksasta Emine Sevgi Özdamarin romaani Die Brücke vom Goldenen Horn, Englannista V.S.
Naipaulin The Enigma of Arrival ja Ruotsista Theodor Kallifatideksen Vänner och älskare.
Siirtolaiskirjallisuuden määrittelyn perusteena on käytetty kirjoittajaa, lukijaa ja tekstiä (sen kieltä, sisältöä,
tyyliä ja erityisesti siirtolaisidentiteettiä). Luokittelevaa, tarkkarajaista määrittelyä on mahdotonta laatia, mutta
tyypillisiä piirteitä voidaan löytää. Keskeiseksi määrittelyssä osoittautui siirtolaisidentiteetti, ja siinä olennaista
näyttivät olevan käsitteet muutos ja koti-ikävä.
Määrittelyn yhteydessä on pohdittu oman genren tarpeellisuutta. Oma genre tuo ilmiölle näkyvyyttä, auttaa
löytämään tekstin aiotut piirteet, tulkitsemaan tekstiä ja evaluoimaan sen merkitystä. Toisaalta oma genre voi myös
vääristää siirtolaisuuteen liittyvän kirjallisuuden lukemista ja estää sen moniäänisyyden esiinpääsyn.
Suomessa siirtolaiskirjallisuuden oma genre voidaan ehkä nähdä hyvänä väliaikaisena määrittelynä, jonka
tehtävä on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Suomalaisen yhteiskunnan muuttuessa yhä monikulttuurisemmaksi
kaikkeen kirjallisuuteen sisältyy tulevaisuudessa samoja muutoksen teemoja kuin siirtolaiskirjallisuuteenkin.
...
Muu nimeke
Siirtolaisuuteen liittyvän kirjallisuuden terminologian perusteet ja uudistaminenAsiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29574]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
‘My identity as a foreigner in Jyväskylä’, shared by seven immigrant women.
Solidaki, Ilektra (2018)Finland is a society which has gradually and recently turned its homogeneous character of country towards a multicultural one. Thus, while the migration rates show upward trends, challenges constantly pressure the society ... -
Kiusatuksi tulemisen tilat : kiusattujen representaatioita ja attribuutiotapoja Suomi24-foorumilla, Helsingin Sanomissa ja tutkimuskirjallisuudessa
Ahokas, Rosa (2016)Tutkielman tavoitteena on analysoida, kuinka kulttuurisesti konstruoidaan kiusatun positiota ja kuinka kiusaamista sosiaalisena ilmiönä tuotetaan kielellisesti. Tutkimuskysymyksenä on, kuinka nuoret kiusatut representoivat ... -
Terroristi-identiteetti ja media : sanomalehti Keskisuomalaisen terrorismiuutisointi "meitä" ja "muita" tuottavana diskursiivisena käytäntönä
Helin, Niina (2008)Tarkastelen Pro gradu -tutkielmassani terroristi-identiteetin tuottamista ”meidän” ja ”muiden” kielellisissä ja visuaalisissa representaatioissa sanomalehti Keskisuomalaisessa. Näkökulmani nojaa identiteettiteoriaan, jonka ... -
“Voinko mä ylipäätään löytää paikkaani täällä, onks se edes mahdollista?” : laadullinen tutkimus toiseuden ja tunnustamattomuuden vaikutuksista marokkolais-suomalaisten miesten elämässä
Roppola-Oussihl, Siru (2019)Tutkielman tehtävänä on esitellä marokkolais-suomalaisten miesten elämää kahden kulttuurin välissä, heidän kokemuksiaan toiseudesta ja tunnustamattomuudesta sekä näiden vaikutuksia heidän elämässään. Tutkielma tarkastelee ... -
Elämää kulttuurien välimaastossa : tutkimusretkiä toisen polven venäläisten etnis-kulttuuriseen identiteettiin
Raimi, Johanna (2011)Tutkielmassa tarkasteltiin Suomessa asuvien toisen sukupolven venäläisten etnis-kulttuurista identiteettiä. Tutkimuksen lähtökohtana oli monikulttuurisuuskeskustelun sukupolvistuminen ja ajatus siitä, että toisen polven ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.