Luottamuksen perusteet : suomalaisten verkkotoimittajien lähdekäytännöt

Abstract

Internet on kehittynyt nopeasti tärkeäksi uutislähteeksi ja sen merkitys korostuu etenkin nuorempien ikäluokkien keskuudessa. Ammattimainen verkkojournalismi kuitenkin kamppailee kannattavuusongelmien parissa joutuessaan kilpailemaan ilmaista sisältöä vastaan. Monissa verkkotoimituksissa pyritään säästämään teettämällä enemmän työtä harvemmilla toimittajilla. Aiheen tärkeydestä huolimatta verkkoon kirjoittavien journalistien todellisista työtavoista on kuitenkin vain vähän tietoa.

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää suomalaisten verkkotoimittajien lähdekäytäntöjä ja niiden syitä. Siinä käytettiin toimitusympäristöön sovellettua, etnografista lähestymistapaa. Tutkimuksessa havainnoitiin ja haastateltiin viittätoista suomalaista verkkotoimittajaa seitsemässä eri toimituksessa. Tutkimusaineisto koostui näistä haastatteluista sekä havainnointijaksojen aikana tehdyistä muistiinpanoista. Litteroitu haastatteluaineisto on koottu oheiselle CD-levylle (Liite 2).

Haastatteluissa toimittajia pyydettiin selittämään tekemiään lähdevalintoja. Vastauksia tarkasteltiin laadullisen analyysin avulla, Pamela Shoemakerin ja Stephen Reesen kehittämään vaikutushierarkiamalliin verraten. Menetelmällä pyrittiin selittämään lähdevalintoihin johtaneita tekijöitä. Näin saatujen tulosten perusteella esitetään viisi erilaista syykokonaisuutta tai luottamusdiskurssia, joille verkkotoimittajien lähdevalinnat perustuvat.

Tuloksista käy ilmi, että suomalaisten verkkotoimittajien työ on hyvin kiireistä. Verkkotoimittajilla on paljon erilaisia työtehtäviä, ja yksittäiseen juttuun on varaa käyttää vain vähän aikaa. Kiire onkin tärkein verkkojournalismille ominaisia lähdekäytäntöjä selittävä tekijä.

Kaikki havaitut luottamusdiskurssit eivät kuitenkaan ole seurausta verkkoympäristöstä. Tulosten perusteella verkkoympäristön voidaan todeta suosivan sellaisia lähteitä ja lähdevalinnan menetelmiä, jotka tekevät työprosessista erityisen nopean ja helpon. Tämä näkyi esimerkiksi verkkotoimittajien vahvana riippuvuutena toimituksen ulkopuolella tuotetuista julkaisuista.

Tutkimuksessa havaittujen lähdekäytäntöjen ja niiden syiden tunnistaminen mahdollistaa verkkotoimittajien työrutiineiden kriittisen tarkastelun ja kehittämisen.

Internet has soon after it's emergence developed into a major distribution channel of news, even more so among the younger generations. However, professional online journalism is facing stiff competition from free-of-charge news sources and it's struggling to cross the treshold of profitability. Many online newsrooms seek to increase their profit margin by cutting personnel resources. Despite the obvious importance of the subject, there is only little research-based knowledge regarding the actual practices in online newsrooms.

The purpose of this research was to describe and explain the sourcing practices of Finnish online journalists. The approach of the study was a version of the ethnographic discourse, modified to fit the enviroment of online newsrooms. Fifteen online journalists from seven Finnish newsrooms were observed during the course of a single working shift and interviewed after. The study is based on an analysis of the research notes from the observation periods and the transcribed interviews. The transcripts of the interviews (in Finnish) are found on a CD accompanying this study (appendix 2).

In the interviews the journalists were asked to explain the choices they had made regarding information sources. These answers were then compared to a model called hierarchy of influences, initially formulated by Pamela Shoemaker and Stephen Reese in 1991. Through qualitative analysis based on Shoemaker and Reese's model the journalists' practices were explained. The results indicate five separate clusters of reasons, or discourses of trust, on which online journalists base their decisions.

The study also proves the work of a Finnish online journalist to be very busy, almost hectic. Online journalists are expected to take care of many and various tasks, many of which are less than journalistic in nature. In fact, the journalists in this study got to use less than three hours (2 h 45 min on average) in total to work on actual stories. Despite this, they wrote on average seven and a half stories per shift, leaving them on average mere 22 minutes to work on a single story. The lack of time is the most important single factor explaining the jounralistic practices typical to online newsrooms.

Not all of the five discourses of trust identified in this study are result of the internet. According to the results, however, online environment favours certain discourses over others. Preferred are those that allow for a swift and streamlined process of news production. This was demonstrated by how online journalists are heavily dependent on material produced by third parties and outside the newsroom. Roughly half of all the stories written during the observation periods were based solely on press releases or stories written and published by other media organisations.