Outoja omakuvia : performatiivisuus ja kokemus Alison Bechdelin omaelämäkerrallisessa sarjakuvaromaanissa Fun Home

Abstract

Analysoin tutkimuksessani Alison Bechdelin omaelämäkerrallista sarjakuvaromaania Fun Home. A Family Tragicomic (2006). Fun Home on omaelämäkerran lisäksi elämäkerta Alisonin isästä, Bruce Bechdelistä. Bruce tekee itsemurhan Alisonin ollessa noin kaksikymmentävuotias ja jättää jälkeensä joukon vastauksettomia kysymyksiä – Fun Homessa Alison pohtii näitä kysymyksiä ja vertailee Brucen elämäntarinaa omaansa. Alison identifioituu lesboksi ja epäilee myös Brucen olleen homoseksuaali. Teoksessa on runsaasti intertekstuaalisuutta: keskeinen subteksti on esimerkiksi Ikaroksen ja Daidaloksen myytti, jonka käänteinen uudelleenkerronta kuvaa Alisonin ja Brucen välistä suhdetta. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella omaelämäkerrallisuuden, performatiivisuuden ja kokemuksen kohtauspaikkoja omaelämäkerrallisessa sarjakuvaromaanissa Fun Homea esimerkkitapauksena käyttäen. Luen omaelämäkertaa performatiivisena tekona. Keskeisiksi tarkastelunkohteiksi muodostuvat muun muassa elämästä kirjoittaminen, tekstin ja todellisuuden välinen suhde, sarjakuvallisuus sekä seksuaalisuus ja sukupuoli. Käsittelen seksuaalisuutta ja sukupuolta queeristä näkökulmasta. Tutkijapositiotani kuvaa omaelämäkertasopimuksen käsite, jolla viitataan tekijän ja lukijan väliseen sopimukseen suhtautua tekstiin omaelämäkertana. Seksuaalista ja sukupuolista identiteettiä tuotetaan omaelämäkerrallisessa tekstissä performatiivisesti. Sukupuolen ja seksuaalisuuden performatiivisuus on toistotekoja ja toisintoistoja. Performatiivisuuden taustalla vaikuttaa ruumiillinen toiminta ja kokemukset.Päädyn siihen, että performatiiveja ja ruumiillisia kokemuksia yhdistää omaelämäkerrassa muun muassa kysymys tekstin ja todellisuuden välisestä suhteesta. Kokemuksia ei voi tavoittaa ”puhtaana”, mutta tulkinta mahdollistaa kirjoittamisen. Performatiivit ovat aina sitaatinomaisia. Omaelämäkerta viittaa todellisuuteen, mutta todellisuus ei ole autenttista tai absoluuttista, vaan omaelämäkerta osallistuu todellisuuden luomiseen tuottaessaan sitä uudelleen tekstiksi. Sarjakuvassa tekstuaalisuus on sekä visuaalista että verbaalista. Sarjakuvallinen omaelämäkerta on sarja omakuvia ja muotokuvia.